Metsästäjät ovat päässeet pyytämään norppaa 30 vuoden tauon jälkeen

Merialueella on päästy norpanpyyntiin tänä keväänä vuosikymmenten tauon jälkeen. Norppakannan verottamiseen on myönnetty 100 lupaa, mutta hylkeenpyytäjille pyynnin avautuminen on ylipäätään tärkeä signaali.

Kuivaniemeltä matkaan lähtenyt pyyntiseurue tähyää toiveikkaana jäälle, jossa lepäilee kymmeniä norppia.

Edellisestä oikeasta norpanpyyntireissusta on aikaa, sillä metsästämään päästään kevätjäille ensimmäisen kerran sitten 1980-luvun. Tässä välissä norppaa on pyydetty vain vahinkoperusteella ja tutkimusta varten. Luonnonvarakeskuksen mukaan norppakanta on paisunut yli 20 000 yksilön suuruiseksi.

– Näyttää siltä, että norpalla menee hyvin ja se on tunnustettu myös tieteilijöiden toimesta, että norppia on. Me ollaan tiedetty se jo muutaman vuoden ajan, tähdentää hylkeenpyytäjä ja uusien pyytäjien kouluttaja Jouni Heinikoski Kemistä.

Tulevaisuudenusko on palautettu

Sadalla pyyntiluvalla norppakantaa ei laiteta kuriin, mutta pyytäjille se on lupaus paremmasta. Heinikosken mukaan ne riittävät siihen, että rannikon hylkeenpyytäjät pääsevät pitämään yllä ikivanhaa, ainutlaatuista pyyntiperinnettään.

– Odotan myös, että norpan kohdalla käy kuten harmaahylkeen kanssa. Se oppi muutamassa vuodessa varomaan ihmisiä, kun pyynti sallittiin, luonnehtii Heinikoski.

Pyyntiseurueessa mukana oleva kalastaja Sauli Kehus Kuivaniemeltä vahvistaa, että norppakannan paisuminen näkyy perinteisillä apajapaikoilla.

Röyhkeimmät norpat eivät enää varo ihmistä vaan ruokailevat rauhassa rysien tuntumassa tai päästävät kalastajan veneellään aivan lepopaikan viereen.

Saaliiksi saadaan täysikasvuinen norppa

Vaikka aurinko paistaa lähes pilvettömältä taivaalta, on jäälakeus niellyt kokovalkoisiin pukeutuneet pyytäjät tehokkaasti. Tottumaton ei löydä heitä välttämättä enää edes kiikareilla.

– Siellä on miehet nyt laskeutuneet ajopuun päälle. Odotan, että kymmenen minuutin sisällä pamahtaa, kuvailee Heinikoski.

Puolen tunnin kuluttua lähdöstä kuuluu ensimmäinen laukaus, joka päättyy osumaan. Railon viereen jää täysikasvuinen norppa, jonka pyytäjät nylkevät heti jäällä.

– Tämä on kertakaikkiaan hyväkuntoinen otus. Tällä ei ollut mitään hätää, kuoli auringonpaisteessa onnellisena, sanoo Heinikoski ja irrottaa nahkaa hylkeestä.

– Talvi on ollut lauha eikä tämän ole tarvinnut kuluttaa kaikkia rasvoja, jotka se on kerännyt syömällä kalaa meidän verkoista, päättelee Kehus ja ottaa lihoja talteen.

Hylkeenpyytäjät hyödyntävät saaliin tarkkaan. Nahka irrotetaan jo jäällä kuten myös kaikki syötäväksi kelpaava, esimerkiksi filepalat, maksa, ja nahka traaneineen. Omaan pussiin menevät myös näytteet hyljetutkimusta varten.

– Vinkiksi kaikille aloitteleville hylkeenmetsästäjille, että hylkeestä ei ole syytä jättää mitään tänne jäälle. Pian joku toinen pyytää tätä hylkeenä, jos jäälle jää jotain, opastaa Heinikoski.

Pyytäjät hyödyntävät saaliin käytännössä omassa kotitaloudessaan, koska hylkeiden kaupallinen hyödyntäminen ei ole sallittua.

Lähde: Yle 28.4.2016

Flere telegram