Kotimainen kirjolohi voi korvata norjanlohen lautasiltamme

Kotimainen kalankasvatus voi lähivuosina korvata norjanlohen tuontia huomattavasti. Tämä on mahdollista, sillä tutkijan mukaan kalankasvatusta voidaan lisätä, kun kirjolohien rehu valmistetaan Itämeren silakasta. Tällöin kalankasvatuksen päästöt vähenevät ja merestä päinvastoin poistuu ravinteita. Ensimmäinen silakasta kalajauhoa valmistava tehdas on aloittanut tuotantonsa Kemiönsaarella.

Niin sanottu itämerirehu tarkoittaa sitä, että jatkossa aiemmin Atlantin kalasta tehty kalajauho voidaan korvata kotimaisella ja Itämeren ravinnekuorma ei enää kasvaa siltä osin. Vuosittain kalankasvatuksen tuottama fosforikuormitus on ollut 60 000 kiloa ja typen osalta 507 000 kiloa.

Jatkossa silakoiden ja kasvatuskirjolohien mukana merestä poistuu fosforia 75 000 kiloa eli enemmän kuin sinne rehun mukana kertyy. Myös typpikuormitus putoaa 377 000 kiloa. Näin ollen kotimaista kalankasvatusta voidaan lisätä vuoteen 2022 ulottuvan kansallisen vesiviljelystrategianmukaisesti arvioi Luonnonvarakeskuksen tutkija Jari Setälä.

– Kyllä minun mielestäni itämerirehu luo sen mahdollisuuden, sillä se puhdistaa Itämerta. Jos me katsomme pitkän aikavälin kehitystä niin  90-luvun alusta kalankasvatuksen kuormitus on vähentynyt yli 70 prosenttia eli on hyvin pieni, sanoo Setälä.

Kalantuontia voidaan vähentää

Tällä hetkellä kauppatase on kalan osalta yli 330 miljoonaa euroa miinuksella, pääosin norjanlohen tuonnin takia. Viime vuonna norjanlohta tuotiin tuoreena 29 miljoonaa kiloa. Jatkossa kotimaista kalankasvatusta voidaan nostaa nykyisestä noin 13 miljoonasta kilosta ylöspäin. Tutkija Jari Setälän mukaan vaikutukset ovat huomattavat.

– Kalajauhotehdas luo aivan uudet markkinat silakankalastajille, myös kuljetukseen ja jalostukseen kalankasvatuksen kasvaessa voi syntyä lisää liikevaihtoa ja työpaikkoja, arvioi Jari Setälä.

Viime vuonna silakkaa ja kilohailia kalastettiin noin 140 miljoonaa kiloa, vain neljä miljoonaa kiloa silakasta käytettiin elintarvikkeina, loppu rehuina turkistarhoilla.

Jatkossa silakka siis jalostuu punalihaiseksi kirjoloheksi ja kelvannee myös kuluttajien ruokapöytään entistä ekologisempana vaihtoehtona.

WWF Suomi on hyväksynyt pari vuotta sitten suomalaisen kirjolohen vihreälle listalle.

Kalajauho tehdas kaappaa neljäsosan silakkasaalista

Saaristomeren rannalla Kasnäsin niemellä toimivan Salmonfarmin toimitusjohtaja Wilhelm Liljeqvist myöntää kalajauhotehtaan käynnistämisessä olleen vaikeuksia ja hajuhaittoja lähiasukkaille, mutta nyt näyttää jo paremmalta. Ensimmäiset itämeren silakasta tehdyt kalajauhoerät ovat lähteneet RaisioAgron rehutehtaalle. Silakan dioksiinin poistaminen mahdollisti tehtaan toiminnan.

Aiemmat suomalaiset kalajauhotehdashankkeet ovat Liljeqvistin mukaan kaatuneet tähän ongelmaan.

– Siinä ei ole mitään vaihtoehtoa, dioksiini  pitää poistaa kalajauhosta ja piste, vahvistaa Wilhelm Liljeqvist.

Uuden tehtaan tekniikka mahdollistaa ympäristömyrkyn poiston. Silakoista poistettu dioksiini kuljetetaan Ekokemille tuhottavaksi.

Kasnäsin tehdas käyttää jatkossa neljänneksen koko Suomen silakkasaaliist ja muutta huomattavasti kalojen käyttöä.

– Vuositasolla meillä on tavoite käyttää 30-40 miljoonaa kiloa raaka-ainetta. Tehdas toimii ympäri vuoden vain heinäkuussa on taukoa, kertoo Wilhelm Liljeqvist.

Lähde: Yle 15.6.2016/M. Sandell

Flere telegram