Silakankalastus lipumassa ulkomaisiin käsiin – "Suomalainen kalastuspolitiikka syönyt uskoa"

Virolaiset yrittäjät hallitsevat noin kymmentä prosenttia Pohjanlahden silakankalastuksesta.

Silakankalastus on siirtymässä entistä enemmän ulkomaisiin käsiin.

Tammikuun alkupuolella Lindrothin veljesten omistama Suomen suurin troolausyhtiö Olympos myytiin virolaisille. Kauppaan kuuluivat kaksi troolaria ja pakastamo. Yrityksen kotipaikka on Uusikaupunki.

Kaupan myötä noin kymmenen prosenttia Pohjanlahden silakankalastuksesta siirtyi virolaisten käsiin.

Suurin osa Suomen kalastuskiintiön silakankalastuksesta on ulkomaisten yritysten käsissä, sanoo Suomen ammattikalastajien liiton puheenjohtaja Olavi Sahlsten Naantalin Merimaskusta.

– Ehkä kaksi kolmasosaa on niin sanotusti ulkomaalaisessa omistuksessa troolikalastuksesta.

– Se on ihan laillista toiminnanharjoittamista, koska yritykset ovat suomalaisia. Näin niillä on suomalaiset oikeudet, Sahlsten sanoo.

Silakkakiintiöihin tervetullut muutos

Vuoden 2017 alussa silakankalastuksen säännöt muuttuivat. Jatkossa silakkaa pyydetään yrityskohtaisen kiintiön mukaan. Kiintiö lasketaan sen mukaan, kuinka paljon kukin yritys on kalastanut vuosina 2011–2015.

– Siitä on otettu kolme parasta vuotta ja sen mukaan on jaettu promilleosuudet yrityksille vuoden vaihteessa, Olavi Sahlsten toteaa.

Sahlstenin mukaan uudet kiintiöt antavat kalastajalle vapauden kalastaa silloin kun itse parhaaksi näkee.

– Nyt se on helpompaa, kun ei ole mitään aikasäätelyjä. Vain määrä säätelee. Pohjois-Itämerellä ja Suomenlahden osalla on ollut aiemmin aika paljon vaikeuksia. On ollut pieni kiintiö ja sitä on säännöstelty niin, että alkuvuodesta on saanut kalastaa kolmisen viikkoa ja sitten kalastus on katkaistu loppuvuodeksi kokonaan.

Ei kiintiötä, ei kalaa

Olavi Sahlsten kertoo, että ulkomailla yrityskohtaiset kalastuskiintiöt ovat johtaneet elinkeinon keskittymiseen entistä suurempiin yksiköihin. Samaa on miehen mukaan odotettavissa Suomessakin, sillä kalastuskiintiöt myönnetään kymmeneksi vuodeksi eteenpäin.

– Eli isot yrittäjät ovat ostaneet kiintiöt pienemmiltä yrittäjiltä, ja alusmäärät ovat vähentyneet. Ne, kenellä ei ole kiintiöoikeutta, joutuvat ostamaan sen joltakin toiselta, Sahlsten toteaa.

Sahlstenin mukaan yksi syy kalastuksen siirtymisessä ulkomaisiin käsiin on suomalaisessa päätöksenteossa.

– Tämä ehkä kuvastaa sitä, että etelänaapurissa on uskoa kalastukseen elinkeinona, koska siihen satsataan isoja rahoja. Suomalainen kalastuspolitiikka on ollut niin ailahtelevaa, että yrittäjillä on mennyt usko tähän elinkeinoon suomalaisin voimin.

Lähde: Yle 12.1.2017

Flere telegram