Pohjolan Sanomat: Lautaselle kotimaista

Norjan lohen hinta ei lähiaikoina laske. Nyt kannattaa syödä kotimaista kalaa ja opettaa lapsetkin syömään.

·         

Lohen hinta rupesi nousemaan reilu vuosi sitten. Viime elokuussa arvioitiin, että kirjolohen kilohinta oli noussut vuodessa yli 20 prosenttia ja Norjan lohifileen hinta 30 prosenttia. Nyt näyttää, ettei punalihaisen hinta ainakaan tänä vuonna merkittävästi laske.

Hinnan nousu johtuu vaikeuksista, joihin Chilen lohenkasvattajat törmäsivät. El Nino ilmiön synnyttämä myrkyllinen levä tappoi suuren osan Chilen lohista.

Chile on maailman toiseksi suurin lohentuottajamaa, joten kalankasvatuksen romahdus Chilessä näkyi välittömästi lohen hinnan nousuna eri puolilla maailmaa, myös Lapissa. Hintaa nosti myös se, että Norjassakin lohen tuotanto laski seitsemän prosenttia.

Lohi on nyt kaksi kertaa niin kallista kuin vuonna 2014. Maahan tuotu 6-7-kiloinen lohi maksaa veroineen 10,50 euroa kilolta (Aamulehti 23.1.). Kaupat myyvät toisinaan lohta selvästi halvemmallakin, mutta silloin kysymyksessä on niin sanottu sisäänvetotuote. Asiakas marssii lohen perässä kauppaan ja ostaa samalla kertaa paljon muutakin.

Nykyään on muotia sanoa, että suositaan lähiruokaa ja kotimaista ruokaa. Kalakaupassa kotimaisuus ei ole paljon painanut. Teollisesti tuotettu Norjan lohi on syrjäyttänyt kotimaisen kalan markkinoilla.

Nyt kun Norjan lohen hinta on noussut, kotimainen kirjolohi on parantanut asemaansa. Kirjolohen hintakin on noussut. Kotimainen kirjolohi ei kuitenkaan pysty kilpailemaan Norjan lohen kanssa ympärivuotisesti.

Suomalaiset ovat perinteisesti syöneet paljon kalaa, mutta yhä harvempi pistää lautaselleen kotimaista kalaa. Arvioidaan, että kolme neljästä suomalaisen syömästä kalasta on tuontikalaa täällä tuhansien järvien maassa. Kotimaan järvistä ja merestä pyydetyt luonnon kalat eivät suomalaisen suussa enää maistu entiseen tapaan.

Vieroksunta voi osittain johtuu siitä, että kalan uskotaan olevan terveydelle haitallista. Esimerkiksi silakkaa pystyy suositusten mukaan silti syömään ainakin 13 kiloa vuodessa. Nykyään silakkaa syödään 300 grammaa henkeä kohti. Pyydetyt silakat menevät lähinnä eläinten rehuksi.

Ihanteellisinta olisi, jos suomalaiset oppisivat uudestaan syömään luonnonkalaa lapsesta saakka. Jos luonnonkalan kysyntä kasvaisi, kalan kulku kaupan tiskillekin elpyisi ennemmin tai myöhemmin. Aatteet ja arjen päätökset kulkevat kuitenkin eri jalkaa. Kuluttaja on kuningas.

Lähde: Pohjolan Sanomat, pääkirjoitus 23.1.2017

Flere telegram