Lohikuolemille saattoi löytyä uusi selitys: herpesvirus

Tutkijat ovat saattaneet löytää pohjoisen oudoille lohikuolemille uuden selityksen. Kalanäytteistä on löytynyt merkkejä herpesviruksesta.

 

Itämeren tärkeimpään lohijokeen on noussut viime vuosina paljon aiempaa enemmän alaa, kun luonnonlohen tilanne on saatu paranemaan muun muassa ylikalastusta rajoittamalla.

Viime vuosina kesäiseen lohennousuun on kuitenkin liittynyt ilmiö, joka on herättänyt kalastajissa, paikallisissa ja tutkijoissa huolia lohen terveydestä. Ilkeännäköisten ihosairauksien ja infektioiden vaivaamia kaloja on havaittu uiskentelemassa laiskasti vedessä. Osa kaloista on ajautunut kuolleena rantaan.

Ruotsin yleisradioon kuuluva P4 Blekinge kertoi maanantaina, että ruotsalaistutkijat ovat löytäneet sairastuneista lohista merkkejä viruksesta, jota ei ole voitu täysin tunnistaa, mutta joka vaikuttaa olevan herpesvirus.

Suomen Evira ja Ruotsin SVA ovat tutkineet lohikuolemia yhteisvoimin. Eviran erikoistutkija Perttu Koski vahvistaa ruotsalaisten tuoreen tutkimustuloksen Lännen Medialle.

– Haavaisista kaloista on löytynyt sellaisia geeninpätkiä, jotka voisivat olla herpesviruksesta. Se osoittaisi aika isolla todennäköisyydellä, että kalassa on herpesvirusta, Koski kertoo.

Herpesvirusten tiedetään entuudestaan tarttuvan joihinkin kalalajeihin, kuten karppeihin. Viime vuonna Australia kertoi suunnittelevansa karppien torjumista levittämällä niihin herpesvirusta, jonka ei pitäisi tarttua mihinkään muuhun kalalajiin. Karppi on Australiassa vahingollinen tulokaslaji.

Kosken tietojen mukaan kalojen herpes on eri virus kuin ihmisten välillä leviävä herpes.

Ruotsalaistutkijat löysivät herpesvirukselta vaikuttavaa perimää kalanäytteille tekemissään kokogenomisekvensoinneissa.

– Tämä on uusi havainto, jota pitäisi ehkä pitää vielä tässä vaiheessa enemmänkin jatkotutkimuksen kohteena. Se, että kalasta peräisin olevista näytteistä löytyy viruksen, bakteerin tai loisten genomeita ei vielä osoita, että kyseinen tekijä aiheuttaisi tautia, Koski sanoo.

Kosken mukaan lohista on todennäköisesti löydetty sellaisia herpesviruksia, joita ei ole aiemmin löydetty ainakaan suomalaisista kaloista.

– Virus pitäisi seuraavaksi pystyä eristämään ja osoittamaan, että se aiheuttaa sellaisen haavataudin kuin lohilla on havaittu. Se on ihan mahdollista.

Lohikuolemissa on vielä paljon asioita, joita ei ole kyetty selvittämään aukottomasti. Kudun jälkeen monien lohien vastustuskyky romahtaa, mutta viime vuosien lohikuolemissa ei ole kyse tästä.

Kaloissa on todettu haavoja, joille on useita luonnollisia tai ihmisen toiminnasta johtuvia selityksiä. Kalastajat esimerkiksi heittävät takaisin veteen lohia, jotka ovat uineet pyydyksiin ennen pyyntiajan alkamista. Ruotsissa loukuista ja rysistä päästetään pois luonnossa syntyneet lohet, joilla on rasvaevä tallella.

Tornionjoella syyllisiksi on usein epäilty myös rokastajia, jotka kalastavat heittopainoilla.

– Kaloja pääsee karkuun verkoista myös kulkutuspyynnissä joella. Sitten on pyydystä ja päästä -kalastusta, hylkeiden jälkiä ja kuoliomuutoksia, joiden aiheuttajaa ei tiedetä, Koski luettelee.

Haavautuneisiin kaloihin iskee herkästi vesihomeeksi kutsuttu sieni-infektio, joka on osoittautunut usein sairastuneiden kalojen välittömäksi kuolinsyyksi. Kosken mukaan tutkijat pitävät vesihometta kuitenkin kokonaisuudessa toissijaisena tekijänä.

Aika ajoin lohikuolemien syyksi on esitetty UDN:ksi kutsuttua lohen ihotautia. Tauti on tunnettu jo 1800-luvulta lähtien, vaikka sen aiheuttajaa ei Kosken mukaan tiedetä vieläkään.

Kosken mukaan UDN ei selitä ainakaan viime kesänä sairastuneita ja kuolleita lohia, sillä tautia löytyi varmuudella vain yhdestä yli sadasta tutkitusta näytteestä.

Koski uskoo, että herpesviruksen roolia lohikuolemissa tutkitaan jatkossa lisää.

– Kyllä tämä sen verran mielenkiintoinen asia on, että varmaan siihen joku ryhtyy.

Lähde: Satakunnan Kansa 24.1.2017

Flere telegram