Merimetsoille kyytiä Airiston-Velkuan kalastusalueelta

Kun jäät lähtevät, lähtevät myös mustanpuhuvat merimetsot pesänrakennuspuuhistaan Saaristomerellä. Ahvenanmaalla paukkuvat myös aseet.

Airiston-Velkuan kalastusalue Saaristomerellä valmistautuu merimetsojen häirintätoimiin. Kalastusalue jatkaa merimetsojen häirintöjä poikkeusluvalla ja tarkoin rajatulla alueella jäiden lähdöstä toukokuun puoliväliin saakka.

Maaseudun Tulevaisuuden tietojen mukaan häirintäluvan hallitsemattomasti kasvaneen merimetsokannan hätistämiseen ovat saaneet vast' ikään myös Uudenkaupungin ja Kustavin kalastusalueet. Kolmeksi vuodeksi häirinnän sallivat luvat odottavat vielä lainvoimaisuutta.

Merimetsojen häirintä on sallittua lupa-alueen kartan mukaisen alueen saarilla ja luodoilla, joissa on merimetsojen pesiä tai merimetsojen pesänrakennus on käynnissä. Pesät ja pesäaihiot hävitetään, minkä lisäksi luodoille asetetaan pesintää ennalta ehkäiseviä karkottimia.

Karkottimet ovat linnunpelättejä, äänikarkottimia sekä laituripelättimiä. Kalataloussuunnittelija Timo Saarisen mukaan kennomuovista tehdyt ylösalaisin ripustetut merimetson kuvat osoittautuivat toimiviksi viime kaudella. Takavuosina tehokkaiksi on todettu riistanauhat, haalariviritykset ja kompressorin voimin täyttyvä värikäs Scarey Man –pelotin.

Kesällä 2016 merimetsojen pesiä laskettiin Suomen rannikolla yhteensä 25 500 kappaletta, ja merimetsojen lukumääräksi avovesikaudella arvioitiin 136 000.

"Merimetso on laji, joka syö sitä ravintoa, mikä helpoiten on saatavissa. Meidän kalastusvetemme kuuluvat kuhan ja ahvenen kutualueisiin, ja kuhaa ja ahventa merimetsot myös tutkittujen oksennuspallojen perusteella syövät", Saarinen kertoo havainnoistaan. Kalastusalue on toimittanut oksennuspalloja myös tutkijoiden testattaviksi.

Suomessa osa tutkijoista ei näe merimetson uhkaavan kalavesiä ja kalastuksia. On myös vahvasti toisenlaisia näkemyksiä.

Merimetsot ovat suhteellisen tuore tulokas Suomen vesillä. Ensimmäiset pesinnät havaittiin vasta 2000-luvun alussa. 136 000 linnun kanta kasvaa edelleen.

Laji on rauhoitettu EU:n alueella. Saman EU-suojeludirektiivin voimassa ollessa Itämeren rantavaltiot Ruotsi, Viro, Latvia, Liettua, Saksa, Puola ja Tanska on ryhtynyt öljyämällä steriloimaan merimetsojen munia ja sallimaan lintujen ampumisen. Perusteluna nämä EU-valtiot käyttävät "vakavan vahingon estämistä".

Ahvenanmaan itsehallinnollisessa maakunnassa merimetsojen metsästys on sallittu. Manner-Suomessa merimetsojen ainoa vihollinen on merikotka.

"Yllättäen Ahvenanmaalla ei enää olekaan pesiviä merimetsoja", Saarinen kertoo metsästyksen sallimisen vaikutuksista.

Manner-Suomen saaristossa hätistely on lähinnä siirtänyt kolonnia paikasta toiseen, saarilta ja luodoilta naapurikalastusalueen riesaksi. Linnut tuhoavat voimakkailla ulosteillaan pesintäluodoilta nopeasti sekä puuston että kasvillisuuden.

"Velkualla Siestenkarilta maanomistajat joutuivat lopulta kaatamaan satakunta pystyyn kuivunutta mäntyä, jotka merimetsot olivat ulosteillaan tukehduttaneet. Laskin vuosirenkaista suurimpien saaristomäntyjen olleen 125-vuotiaita. Eivät nämä puut muutamassa vuodessa uusiudu, vaikka linnut lähtisivätkin", Timo Saarinen kertoo.

Häirintätoimilla ei ole vaikutusta merimetsokannan kasvuun. Häirinnällä on toki mahdollista siirtää koloniat paikasta toiseen. Esimerkiksi viime vuonna Merikarvialta luvallisesti häädetyt, Suomen suurimman yhdyskunnan linnut siirtyivät Pohjanmaan rannikolle. Merimetsot ovat leviämässä jo Satakuntaan. Seuraavaksi ne kurvaavat Sisä-Suomen järvien kalakantoja verottamaan.

Airiston-Velkuan kalastusalue pyytää vesillä liikkujilta ja maanomistajilta yhteydenottoja havainnoista merimetsojen pesänrakennuspuuhista häirintäalueella. Häirintätoimet tehdään ainoastaan tarkistusten jälkeen ja ainoastaan kalastusalueen toimesta tai toimeksiannosta huomioiden suojelualueiden rajaukset ja muut mahdollisesti pesivät lajit.

Poikkeusluvat koko maassa rauhoitettujen lintujen häirintään myöntää Turun elykeskus.

Lähde: MT 9.3.2017

Flere telegram