MMM: Merialueen lohenkalastusta ei olla lisäämässä

Maa- ja metsätalousministeriössä käsitellään parhaillaan lohiasetusta, joka säätelee merialueen kaupallista lohenkalastusta. Asetus oli lausunnoilla 8.3.2017 saakka. Nyt lausuntoja käydään läpi ja asetusta muokataan niiden pohjalta. Tämän jälkeen asetuksesta päätetään valtioneuvostossa.

EU vahvistaa vuosittain Suomelle asetuksella lohen kalastuskiintiöt, joiden suuruus pohjautuu kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) tieteellisiin suosituksiin. Suomen lohen kalastuskiintiö Pohjanlahdella on yhtä suuri vuonna 2017 kuin se oli vuonna 2016 eli 24 787 lohta. Muiden maiden kanssa tehtyjen kiintiövaihtojen jälkeen kyseinen lohikiintiö vuonna 2016 oli 28 188 lohta. Vaihtoja ei ole tarkoitus tehdä jatkossa. Tämän vuoden uutena EU:n purkamisvelvoitesäännöksiä koskevana elementtinä kymmenen prosenttia vuoden 2016 kiintiöstä siirtyy tälle vuodelle, jonka seurauksena Suomen kokonaiskiintiö vuonna 2017 tulee olemaan 27 606 lohta. Pohjanlahden merialueella pyydettävissä olevien lohien kokonaismäärä ei siis ole nousemassa.

Nykyiset säätelypäivämäärät ja -vyöhykkeet pidetään voimassa sillä poikkeuksella, että 1 -ryhmän kaupalliset kalastajat saavat kalastaa rajoitetulla pyydysmäärällä koko kalastuskauden alun. Tavoitteena on, että lohen hinta ja sen myötä kalastajien tulot nousisivat. Lisäksi pyritään siihen, että kalastus kohdistuisi nykyistä tasaisemmin vaelluksen eri vaiheisiin, eikä nykyisen säätelyn mukaisesti niin voimakkaasti myöhemmin vaeltaviin lohikantoihin.

Jotta aikaistettu kalastus ei verottaisi liikaa alkuvaellusta ja suuria lohiyksilöitä, aikaistetun kalastuskauden aikana saisi pyytää enintään 25 prosenttia kunkin kalastajan lohen toimijakohtaisesta kalastuskiintiöstä. Lisäksi kaikki lohet tulee ottaa saaliksi eli lohien valikointi koon perusteella on kiellettyä. Lisäksi terminaalikalastusalueilla sallittaisiin suurempi rysämäärä ja saalisosuus alkukaudella, jotta velvoitteina istutettujen lohien hyödyntäminen olisi mahdollista.

Lohiasetusehdotus perustuu lohi- ja meritaimenstrategiaan

Lohiasetuksen säännöksillä pyritään varmistamaan, että lohikannat ovat elinvoimaisia ja monimuotoisia. Lohikantoja halutaan hyödyntää kestävästi siten, että kaupallisella kalastuksella, vapaa-ajankalastuksella ja kalastusmatkailulla on hyvät edellytykset. Nämä ovat myös Suomen kansallisen lohi- ja meritaimenstrategian keskeisiä tavoitteita.

Lohi- ja meritaimenstrategia hyväksyttiin vuonna 2014, ja se tähtää vuoteen 2020 saakka. Lohistrategiatyöryhmässä oli yhteensä 27 edustajaa. Yksi strategian tavoitteista oli ottaa käyttöön kalastajakohtaiset lohikiintiöt ja edistää koko kauden kestävää lohenpyyntiä. Lohen toimijakohtaiset siirrettävät kalastuskiintiöt otettiin käyttöön tämän vuoden alussa yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanolailla (YKP-laki).

Lisäksi lailla otettiin valvonnan tehostamiseksi käyttöön lohisaaliin merkitsemisvaatimus kaupallisessa kalastuksessa. Sekakantakalastuksen laajenemisen estämiseksi lohen siirrettäviä käyttöoikeuksia tai toimijakohtaisia kalastuskiintiöitä ei saa siirtää Perämereltä 64º00 leveyspiirin eteläpuolelle.

Lohiasetusehdotuksessa on huomioitu myös eduskunnan näkemykset

Nyt lausunnoilla ollut lohiasetusluonnos on pieniä teknisiä muutoksia lukuun ottamatta annettu viime syksynä YKP-lain eduskuntakäsittelyn yhteydessä tiedoksi eduskunnalle. Samalla se saatettiin avoimesti tiedoksi myös muille tahoille. Asetuksen valmistelussa on käyty laaja ja avoin keskustelu asiasta kiinnostuneiden tahojen ja alan parhaiden asiantuntijoiden kanssa.

Eduskunta korosti maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnössä 16.11.2016, että keväällä ja alkukesästä rannikolla vaeltavien kookkaiden naaraslohien riittävä kudulle pääsy on turvattava tulevaisuudessakin, jotta Pohjanlahden luontaisten lohikantojen suotuisa kehitys voidaan varmistaa. Se totesi myös, että lohenkalastuksen ajallista säätelyä tulee kehittää siten, että luonnonlohikannat säilyvät ja elpyvät, kaupallisen kalastuksen kannattavuus paranee, ja kalastusmatkailulla on hyvät edellytykset.

Eduskunta suhtautui myönteisesti saaliin merkitsemisvelvoitteeseen ja valikointikieltoon ja painotti muun muassa sitä, että lohenkalastuksen mahdollisen aikaistamisen vaikutuksia luonnonlohikantoihin tulee seurata tehostetusti.

Lohiasetusehdotuksessa on otettu huomioon nämä eduskunnan näkemykset. Esitettyjen muutosten vaikutuksia lohikantoihin tullaan seuraamaan aktiivisesti ja säätelyä muutetaan tarvittaessa. Lisäksi kiinnitetään erityistä huomiota lohenkalastuksen valvonnan kehittämiseen.

Lähde: MMM tiedote 14.3.2017

Flere telegram