Ihmiseen tarttuvia maksamatoja Suomenlahden särjissä

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ja Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan yhteistutkimuksessa on Suomenlahdesta pyydystetyistä särjistä löydetty imumatojen toukkamuotoja. Ne voivat tarttua raakaa kalaa syöviin ihmisiin toisen väli-isäntänsä, särjen, kautta. Maksamatotartunnat voivat aiheuttaa muun muassa vatsaontelon kipua, keltatautia, kuumetta ja pahoinvointia. Tutkimukset kohdistuivat Suomenlahden itäosasta pyydystettyihin särkiin.

Ihmiseen raa’an kalan syönnistä tarttuvien imumatojen esiintyvyys tutkituissa näytteissä on alustavasti 30 - 50 prosenttia. Tutkimukset näiden osalta ovat kuitenkin vielä kesken.

”Imumatojen lisätutkimusta tarvitaan monelta kantilta. Tarvitaan tarkempaa tietoa niiden laajemmasta levinneisyydestä Suomessa, koska kirjallisuuden perusteella myös muut särjensukuiset kalalajit voivat olla ihmisiin tarttuvien imumatojen väli-isäntinä. Myös muita kalalajeja epäillään väli-isänniksi. Lisätietoa tarvitaan esimerkiksi myös imumatojen kylmän- ja kuumankestävyydestä”, sanoo professori Antti Oksanen Evirasta.

Imumatohavainnot lisääntyneet

Suomessa on aikaisempaa enemmän havaittu kaloista tasalämpöisiin eläimiin ja mahdollisesti ihmiseenkin tarttuvia imumatoloisia.

Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan ja Eviran yhteistyönä vuonna 2016 aloitetussa tutkimuksessa on selvitetty Suomenlahdelta pyydystettyjen särkien ihossa ja lihaksessa olevien imumatojen esiintyvyyttä. Tutkimuksessa todettiin melkein kaikissa särjissä imumatojen toukkamuotoja. Kaloista löydettiin sekä Pseudamphistomum-, Metorchis- ettäPosthodiplostomum -sukujen imumatoja sekä toistaiseksi määrittämättömiä lajeja.

”Esimerkiksi haikaraimumadon, Posthodiplostomum cuticola, aiheuttamaa mustatäplätautia on todettu Suomenlahdella kaloissa enenevässä määrin. Haikaraimumadon toukkavaiheita todetaan särkikalojen lisäksi myös ahvenissa. Pääisäntinä ovat eräät haikaralinnut, muun muassa harmaahaikara. Haikaraimumato ei tartu ihmiseen”, sanoo Oksanen.

Eviran aikaisemmissa tutkimuksissa on viime vuosina ketuista löydetty kaksi Suomessa uutta imumatolajia, maksamadot Metorchis bilis ja Pseudamphistomum truncatum. Maksamadot ovat kalaa syövien nisäkkäiden ja lintujen loisia. Ne voivat tarttua raakaa kalaa syöviin koiriin, kissoihin ja ihmisiin. Näiden maksamatojen ensimmäisinä väli-isäntänä toimivat Bithyniidae-heimon kotilot ja toisena väli-isäntänä särkikalat.

Näin vältät kalojen loiset ruoanvalmistuksessa

”Kotona ruoanvalmistuksessa käytetyt kalastetut kalat, joita ei kuumenneta ennen syömistä, on syytä pakastaan -20º:een tai sitä alempaan lämpötilaan vähintään 24 tunnin ajaksi. Lainsäädäntö edellyttää, että kaupoissa myynnissä ja ravintoloissa tarjolla olevat syöntivalmiit kalatuotteet pakkaskäsitellään myös näin. Kaloista saatu mäti tulee myös pakastaa. Silakka ja kilohaili eivät tarvitse tällaista esikäsittelyä”, sanoo ylitarkastaja Carmela Hellsten.

Jos ostettua tai itse kalastettua kalaa graavataan tai kylmäsavustetaan kotona, kannattaa kalat pakastaa joko raaka-aineena tai valmiina tuotteena. Evira suosittelee vähintään seitsemän vuorokauden pakastamiskäsittelyä särkikaloille. 

Suomessa viljellyn kirjolohen ja Norjassa viljellyn lohen loisriski on erittäin pieni, joten näitä ei tarvitse pakastaa vaikka niitä ei kuumennettaisikaan.

 

Lähde: Evira 3.4.2017

Flere telegram