Katoaako kirjolohi lautasiltamme?

Ruotsissa oikeus määräsi suljettaviksi kolme kalankasvattamoa merellä. Sama direktiivi uhkaa Suomenkin kirjolohentuotantoa.

Tuomioistuin määräsi suljettavaksi kolme kirjolohen kasvattamoa Pohjanlahdella Korkean rannikon edustalla Merenkurkkua vastapäätä, koska niiden katsottiin mahdollisesti heikentävän vesialueen tilaa.

Taustalla oli vuosien valituskierre merialueen leväongelmista ja veden samentumisesta.

Päätös juontaa juurensa EU:n vesipuitedirektiivin soveltamisen ennakkotapauksesta parin vuoden takaa. Unionin tuomioistuin päätti(siirryt toiseen palveluun), että Saksan Weser-joen ruoppaukset voidaan estää, jos yhdenkin vesialueen laatua mittaavan tekijän heikentyminen on mahdollista.

Nyt Ruotsin päätös iskee kipeästi koko merellä tapahtuvaa kalankasvatusta kohtaan, koska tuomiossa ei pidetä nykyistä allaskasvatusta parhaana mahdollisena tekniikkana, vaikka korvaavia toimintatapoja vasta kehitellään.

Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija, oikeustieteen tohtori Jussi Kauppila sanoo suoraan, että samanlaisia päätöksiä on tulossa Suomessakin, jos sitovaa EU-lainsäädäntöä noudatetaan. Jokaiselle vesimuodostumalle on arvioitu nykytila ja määritelty tavoitetila, jossa huomioidaan sekä ekologiset että kemialliset tekijät.

– Aiemmin näitä ympäristötavoitteita pidettiin enemmänkin tämmöisinä suuntaa-antavina tai sanotaanko niin, että niiden oikeudellinen merkitys oli epäselvä, mutta nyt se selkiytyi, ne sitovat.

– Eli jos kalankasvattamon ympäristövaikutukset heikentävät tai uhkaavat vesialueen tilaa, niin silloin lupaa ei voida myöntää tai toiminta voidaan kieltää?

– Kyllä juuri näin, sanoo Jussi Kauppila, joka viime vuoden lopulla väitteli vesienhoitosuunnitelmien oikeudellisesta vaikuttavuudesta.

Miten käy kalankasvatuksen?

Suomessa on tulevaisuudessa odotettavissa vastaavia oikeuskäsittelyjä kuin Ruotsissa. Parhaillaan suunnitellaan kahta suurta avomerilaitosta Selkämerelle ja Perämerelle. Niiden lupaehdoista tullaan mitä todennäköisemmin vääntämään kättä. Jussi Kauppila pitää oikeuskäsittelyjä erittäin todennäköisinä.

– Jos meillä joku kasvattamo hakee lupaa, niin sitten katsotaan, uhkaavatko kasvattamon päästöt näitä lähellä olevia tai vaikutuspiirissä olevia vesimuodostumia ja jos uhkaa, niin silloin se on ihan selvä tilanne oikeudellisesti, lupaa ei voi myöntää, arvioi Jussi Kauppila.

Ruotsin päätös on herättänyt vilkasta keskustelua kalankasvattajien piirissä ja Korkean rannikon edustalta kolmen vuoden kuluttua suljettavat laitokset omistava yhtiö pitää päätöstä käsittämättömänä. Nordic Trout Sweden on ahvenmaalaisen Nordic Troutin tytäryhtiö.

Julkaisemassaan tiedotteessa (siirryt toiseen palveluun)yhtiö ihmettelee, mikä voi olla paras mahdollinen tekniikka kalankasvatuksessa. Laajamittainen ruokakalankasvatus (siirryt toiseen palveluun)maalle rakennetuissa yksiköissä ei tällä hetkellä ole taloudellisesti kannattavaa, vaikka ravinnepäästöt näin saadaankin minimoitua.

Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Jouni Vielman mukaan kirjolohen poikasten ja arvokkaampien kalalajien kasvatus maalla olevilla kiertovesilaitoksilla on kannattavaa, mutta nykyisiä määriä lohta ja kirjolohta voi saada vain merilaitoksista.

– Ei tällä hetkellä oikeastaan ole vaihtoehtoja. Maailmassa syödään niin paljon lohikalaa, norjalaista lohta, chileläistä lohta, skotlantilaista lohta, suomalaista kirjolohta, että tällaista vaihtoehtoista merelle sijoitettavaa tekniikkaa ei vielä ole. Ei ole olemassa tällaisia suljettuja merikasvatusyksiköitä, joissa sitä ravinnekuormitusta voitaisiin tehokkaasti estää erilaisilla teknisillä keinoilla, Vielma selvittää.

Uusia kasvatustekniikoita tulossa

Uusia tekniikoita kehitetään koko ajan, sillä esimerkiksi Norjassa haluttaisiin päästä eroon kalaviljelmiä vaivaavasta lohitäistä. Suljetuissa yksiköissä ongelma voitaisiin ratkaista, mutta sellaista tekniikkaa ei vielä ole.

Suomessa kalankasvatuksen päästöjä on saatu alennettua uudella Itämeri-rehulla. Siinä käytetty kalajauho tehdään täällä pyydetystä silakasta ja kilohailista. Tällöin mereen ei oikeastaan päädy uusia ravinteita, kuten aiemmin kun kalajauho oli peräisin Atlantilta. Käytännössä tällöin nettokuormitus mereen on nolla.

Luken tutkija Jouni Vielman mukaan kalankasvatusta voidaan hyvin jatkaa Suomessa tiukentuvista lupaehdoista huolimatta.

– Kasvatuksesta pääsee veteen ravinteita eli typpeä ja fosforia ihan samalla tavalla kuin muustakin eläintuotannosta. Suomessa ravinnekuormituksesta on noin 1-2 prosenttia. Taas koko Itämerta ajatellen niin kalankasvatuksen osuus on alle prosentti. Ne ympäristövaikutukset keskittyvät paikallisiin vaikutuksiin.

– Jos avomerelle perustetaan iso uusi kalankasvatuslaitos, niin sen vaikutukset voidaan havaita suurin piirtein sadan, kahdensadan metrin päässä siitä laitoksesta ja sen jälkeen ne häviävät siihen suureen taustaan, mikä siellä on, sanoo Jouni Vielma.

Viime vuonna kalankasvattamoilta tuli noin 12 miljoonaa kiloa kirjolohta suomalaisten syötäväksi.

– Suomessa kalan omavaraisuusaste on todella kehno. Menetämme joka vuosi 200 miljoonaa euroa, kun ostetaan kala muualta, vaikka se voitaisiin tuottaa täällä, arvioi Jouni Vielma.

Kalakauppias myisi kirjolohta enemmänkin

Helsingin kauppatorilla ei kalakauppiaita juuri näy. Matkamuisto- ja kahvilakojujen vierellä on Tuomaan kalan myyntipiste. Kalakauppias Tuomas Kajasola nostelee laatikoista kirjolohia tiskiin.

– Kyllä kotimainen kirjolohi on saanut hyvää nousua, kun norjalainen lohi on noussut niin paljon. Kyllä sitä ihmiset suosii, kotimaista.

Norjanlohta on silti tiskillä enemmän muhkeina fileinä. Sen hinta on noussut, kun Chilessä lohien kasvatus on ottanut takapakkia ja tuotanto kärsinyt myrkkyleväongelmista. Myös kotimaisen kirjolohen hinta on noussut, sillä maailmanmarkkinoilla hinta määräytyy kasvatetun lohen mukaan.

Kalakauppias Tuomas Kajasolalla on vankka mielipide siitä mitä tapahtuu, jos kirjolohen kasvatus Suomessa kielletään ympäristökuormituksen takia.

– Sitten Suomeen tuodaan Norjasta kirjolohta, että kyllähän suomalaiset kirjolohta syö. Kyllä siinä kannattaa miettii kaksi kertaa, että pannaanko sitä jäihin vai ei.

Lähde: Yle 4.4.2017/ Markku Sandell

Flere telegram