Avomereltä runsaasti silakkaa ja kilohailia – rannikolta heikosti saalista

Merialueen kaupallisen kalastuksen kokonaissaalis oli 157 miljoonaa kiloa vuonna 2016. Saalis koostui pääosin silakasta ja kilohailista, joita molempia kalastettiin pääasiassa troolilla avomereltä ennätyksellisen paljon. Valtaosa kalastajista kalasti rannikolla rysillä ja verkoilla. Heidän saaliinsa jäi myös viime vuonna poikkeuksellisen pieneksi.

Silakkaa kalastettiin viime vuonna 136 miljoonaa kiloa ja kilohailia 17 miljoonaa kiloa. Molempien lajien saalis kasvoi edellisestä vuodesta noin viisi miljoonaa kiloa.

– Silakkaa saatiin saaliiksi enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Kolmannes silakkasaaliista ja puolet kilohailisaaliista purettiin Ruotsin, Viron ja Tanskan satamiin, kertoo yliaktuaari Pirkko Söderkultalahti Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Kalastajat saivat saaliistaan 40 miljoonaa euroa vuonna 2016. Arvoltaan tärkein laji oli silakka (29 miljoonaa euroa), seuraavina kilohaili (3,1 miljoonaa euroa), siika (2,0 miljoonaa euroa), kuha (1,4 miljoonaa euroa) ja ahven (1,4 miljoonaa euroa).

Silakka on kaupallisen kalastuksen tärkein laji

Avomereltä kalastettavat lajit kattoivat 97 prosenttia kaikkien lajien kokonaissaaliista. Sekä ulkomaille että kotimaahan puretusta silakka- ja kilohailisaaliista valtaosa käytettiin rehuna. Eteläiseltä Itämereltä kalastetun turskan saalis jäi hyvin pieneksi, 86 000 kiloon.

– Silakka, kilohaili, turska ja lohi ovat kiintiöityjä kalalajeja, eli niiden saalismäärää säädellään vuosittaisilla maa- ja kalastusaluekohtaisilla saaliskiintiöillä. Silakka- ja kilohailikannat ovat viime vuosina olleet vahvoja ja sen myötä saaliskiintiöt poikkeuksellisen suuria, Söderkultalahti jatkaa.

image00111

Rannikkokalastajille niukasti saalista

 
Valtaosa ammattikalastajista kalasti rannikkoalueella verkoilla tai rysillä. Heidän saaliinsa ei yltänyt parhaimpien vuosien tasolle. Taloudellisesti merkittävistä rannikkokalastuksen saalislajeista vain ahvenen (705 tonnia) ja muikun (204 tonnia) saalis oli suurempi kuin vuosina 1980–2015 keskimäärin.
Siikaa ja taimenta saatiin saaliiksi vähemmän kuin koskaan edellä mainitulla tarkastelujaksolla ja myös kuhasaalis pieneni. Ahvensaalis saavutti koko jakson huipun 2014, mutta pieneni kahden viime vuoden aikana. Sen sijaan lahnan, säyneen, särjen ja kuoreen saalis kasvoi. Peräkkäiset heikot jäätalvet 2014–2016 ovat vaikeuttaneet kalastusta ja vähentäneet pyyntiä.  Myös hyljeongelmat ovat todennäköisesti vaikuttaneet erityisesti siian kalastukseen.
 

Tilasto perustuu kalastajien tekemiin saalisilmoituksiin

 
Kaupallinen kalastus merellä -tilasto perustuu Varsinais-Suomen ely-keskuksen ja Ahvenanmaan maakuntahallituksen keräämiin rekisteritietoihin. Kaikkien kalaa myyntitarkoituksessa kalastavien on kuuluttava kaupallisten kalastajien rekisteriin ja raportoitava saaliinsa kalastusaluksen koosta ja saalislajista riippuen joko pyyntikerta- tai kuukausikohtaisesti. Myös merialueella kaupallisessa kalastuksessa käytettävät alukset on rekisteröitävä. Vuonna 2016 rekisterissä oli 2360 kaupallista kalastajaa ja 3092 kalastusalusta. Sekä kalastajien että alusten määrä lisääntyi edellisestä vuodesta uuden kalastuslain määräysten myötä. Saalista raportoi reilut 1400 kalastajaa.
Tiedot perustuvat Luonnonvarakeskuksen laatimaan tilastoon merialueen kaupallisen kalastuksen saaliista.
Lähde: Luke 23.5.2017

Flere telegram