Muuttuiko pyyntipaikka?

Kainuussa ihmetellään sitä, kuinka muualta pyydetty kuha muuttuu kalatiskissä Oulujärven kuhaksi. SOK:n ja Keskon ketjuista kerrotaan, ettei tiedossa ole tapauksia.

Kaupan tuoretiskin kalataulussa lukee, että kuha on Oulujärveltä. Näin ei kuitenkaan välttämättä ole. Kainuussa on huomattu, että Oulujärven kuhaa myydään muun muassa rospuuttoaikana, eli silloin kun heikot jäät ovat estäneet sen pyytämisen.

– Viimeksi toissa viikolla kuulin aiheesta, valokuvatodisteitakin löytyy. Tämä ei ole uusi ilmiö, mutta harvoin saadaan todisteita, kertoo Kainuun ja Koillismaan Kalaleaderin aktivaattori Mika Halttu.

Haltun mukaan ongelman syy löytyy tuotantoketjun loppupäästä, kaupoista.

– Alkuperätarkistuksia on koko ajan kiristetty nimenomaan alkutuottajan ja jalostamon päästä, mutta usein kaupassa on niin kova kiire, että siellä tapahtuu virhe. Siellä kala ei ole enää siinä laatikossa, missä se on ollut koko ajan siihen asti. En sano, että se olisi tahallista. Ei kukaan pysty selvittämään, onko tämä tahallista ja tietoista, mutta tätä sattuu.

– Oulujärvestä nostetaan paljon kuhaa, joten osa kauppiaista on tottunut siihen, että kala on Kainuusta. Siksi mielessä ei käy, että se voisi olla jostain muualta.

Ongelmia esiintyy erityisesti Etelä-Suomen kaupoissa, koska siellä kuhaa myydään enemmän.

Oululaisen kalajalosteita valmistavan ja markkinoivan Hätälä Oy:n toimitusjohtaja Riku Isohätälä on kuullut myös tilanteista, joissa myytävän kalan alkuperä on vaihtunut.

– Eräs kalastaja kertoi, että Etelä-Suomen kaupoissa muualta pyydetty kuha saattaa muuttua Oulujärven kuhaksi vain sen imagon vuoksi, Isohätälä toteaa.

Haltun mukaan Oulujärven kuhalla on poikkeuksellisen hyvä imago, koska kala on hyvänkokoista ja -näköistä, ja se tulee puhtaasta vesistöstä.

– Ja sitä on markkinoitu hyvänä kalana useamman tahon puolesta, Halttu lisää.

Ei tiedossa tapauksia

SOK:n laadunvarmistuksen ja vastuullisuuden ryhmäpäällikkö Sari Ristaniemi ei ole kuullut, että S-ryhmän kaupoissa olisi tapahtunut kalojen alkuperän muuttumista.

– Käytännössä sekaannuksen riski on minimaalinen. Ohjeet ovat tarkat ja jokainen palvelutorilla työskentelevä on koulutettu. Tiedot pitää täydentää heti kun tiskiä täydennetään, Ristaniemi kertoo.

– Meillä ei ole mitään tarvetta väärentää tietoja. On ensiarvoisen tärkeää, että kaikki tiedot ovat oikein ja mahdollisimman läpinäkyvästi asiakkaille annettavissa, hän lisää.

Myymälät ja alueosuuskaupat toteuttavat omavalvontaa. Tämän lisäksi S-ryhmä suorittaa valvontaa pistokokein näytteenotolla ja kalatoimittajien auditoinneilla. Palvelutorin toiminta tarkastetaan myös viranomaisen toteuttamissa tarkastuksissa.

Keskosta viesti on sama kuin SOK:lta. Heidän tiedossaan ei ole tapausta, jossa kalan alkuperä olisi vaihtunut. Keskolla työntekijöille tarjotaan koulutusta kuten SOK:llakin, etenkin liha- ja kalatiskillä työskenteleville, sillä tuoretiski on yksi ketjun kilpailuvalteista.

Etelä-Suomessa esimerkiksi Helsingin kaupungin tietoon ei ole tullut tilanteita, että muualta pyydetty kuha olisi muuttunut kalataulussa Oulujärven kuhaksi.

– Tarkastamme elintarvikkeista annettavia tietoja pistokoeluonteisesti suunnitelmallisilla elintarvikevalvonnan Oiva-tarkastuksilla kuten koko Suomessa tehdään. Helsingissä olemme keskittyneet tarkastuksilla yleisiin pakkausmerkintöihin. Erityislainsäädännön mukaisia merkintöjä, kuten kalojen alkuperämerkintöjä, emme ole tarkemmin ja systemaattisesti kaikkien kohteiden osalta selvittäneet, kertoo johtava elintarviketarkastaja Anne Kärnä Helsingin kaupungin ympäristökeskuksesta.

Elintarvikkeista annettavien tietojen tarkastamisen yhteydessä selvitetään yleensä myös elintarvikkeiden tai kalojen jäljitettävyystietoja, jolloin kaupallisten asiakirjojen perusteella saadaan selville myös kalojen alkuperä.

Ympäristökeskus selvittää aina valitustapauksissa valituksen aiheellisuuden.

Ennaltaehkäisy koulutuksen kautta

Kyseessä ei ole kovinkaan yleinen ilmiö. Pro Kala ry:n (siirryt toiseen palveluun)toiminnanjohtaja Katriina Partanen on kuullut vain Mika Haltulta Oulujärven kuha -tapauksesta.

– Jos näin on käynyt, voi olla että kyseessä on inhimillinen erehdys, Partanen arvioi.

– Mutta ei tämän pitäisi olla mahdollista. Tällainen on väärin. En jaksa uskoa, että tämä olisi järjestelmällistä. Kaupat ovat hyvin tarkkoja tiedoista, koska eivät halua antaa kuluttajille väärää tietoa, hän jatkaa.

Partasen mukaan koulutuksen lisäämisellä voidaan ennaltaehkäistä sitä, ettei asiaa pääsisi tapahtumaan.

– Tuotantoketjun kaikissa vaiheissa sen muistuttaminen, että alkuperäiset merkinnät tulee olla oikein ja että niiden täytyy kulkea mukana läpi ketjun.

EU:n säädökset edellyttävät lajin kauppanimen ja tieteellisen nimen, tuotantomenetelmän, pyyntialueen ja pyydystyypin merkintöjä myytäessä kalastus- ja vesiviljelytuotteita loppukuluttajalle ja suurtaloudelle. Itse kaloihin ei kuitenkaan merkintöjä laiteta, vaan niiden kuljetuslaatikkoihin ja asiakirjoihin.

Lähde: Yle 23.5.2017

Flere telegram