Suomalaiset syövät valtavasti ulkomaista kalaa

Kalan hinta on pompannut kattoon. Norjalaisen lohifileen hinta suomalaismarketissa on kahdessa vuodessa jopa tuplaantunut.

Suomalaiset syövät edelleen valtaosin ulkomaista kalaa, selviää Luonnonvarakeskuksen tilastosta(siirryt toiseen palveluun).

Suomeen tuotiin viime vuonna kalaa ja kalatuotteita lähes 350 miljoonaa euroa suuremmalla summalla kuin mitä oli Suomen oman kalanviennin arvo.

Kalaa tuotiin Suomeen viime vuonna 398 miljoonalla eurolla ja vietiin Suomesta ulkomaille 57 miljoonalla eurolla. Kalantuonnin arvo oli viime vuonna kaikkien aikojen toiseksi suurin – vuonna 2013 kalaa tuotiin 407 miljoonalla eurolla – ja viennin arvo oli kaikkien aikojen ennätys.

Miksi tasapaino on tällainen, sen jokainen kuluttaja voi päätellä jo marketin kalahyllyillä: Norja dominoi markkinoita.

– Norja on maailman suurin lohentuottaja ja lähellä meitä. Lohi on meillä ollut perinteisesti arvostettua mutta aikanaan kallista, ja Norja kehitti siitä kohtuuhintaisen kasvatustuotteen, mikä on lisännyt kysyntää, tiivistää Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jari Setälä.

Kilomäärät laskussa, hinta nousussa

Tuonnin arvo on noussut, koska tuontikala on aiempaa kalliimpaa.

Norjasta tuodun lohen kilomäärät ovat kahden viime vuoden aikana olleet ensimmäistä kertaa 20 vuoteen laskussa. Kilomuutos on iso: norjalaisen lohen tuontimäärä väheni vuosina 2014–2016 peräti kahdeksan miljoonaa kiloa. Norjan lohta tuotiin meille siis 1,5 kiloa aiempaa vähemmän jokaista suomalaista kohti.

– Tuotannon kasvu on Norjassa taittunut. Rannikon parhaat ja helpoimmat kasvatuspaikat alkaa olla käytetty, eikä rehukiintiöitä ole saanut kasvattaa, Setälä sanoo.

– Lisäksi Chilellä, toiseksi isoimmalla tuottajalla Norjan jälkeen, oli toissavuonna myrkkyleväongelmia. Se tappoi poikasia ja johti markkinoilla pulaan kalasta ja hinnannousuun maailmanmarkkinoilla.

Markettihinnat ovat katossa

Hinnannousu on ollut paikoin melkoinen. Norjalaista lohta maahantuovan Kalaneuvos – V. Hukkanen Oy:n varatoimitusjohtaja Toni Hukkanen kaivaa tiedostoistaan esimerkit pääsiäisen jälkeisiltä viikoilta tänä vuonna ja vuonna 2015. Vuonna 2015 lohen ostohinta Norjassa viikolla 19 oli 35 kruunua kilolta ja tänä vuonna samalla viikolla 72,67 kruunua.

– Se tarkoittaa ruoditun fileen hintana suomalaisessa kaupassa joko noin 12 euroa kilolta tai 25 euroa kilolta. Muutos on ollut raju. Hurjimmilla viikoilla viime vuoden lopussa lohifileen hinta oli jo melkein sama kuin kuhafileen, Hukkanen sanoo.

Kevät on pyhäpäivien vuoksi täynnä nelipäiväisiä viikkoja. Näinä lyhyinä viikkoina hinta on vieläkin kovempi, koska kalaa perataan myyntiin vähemmän.

Suomen kalakauppiasliiton puheenjohtajan Kari Ylihärsilä pelkää, että kalansyönti kärsii hintojen hyppiessä. Myös kotimaisesta kirjolohesta on ollut pulaa, Ylihärsilä sanoo, ja senkin hinnat ovat olleet korkeita.

Luonnonvarakeskuksen Setälä ei muista koko uraltaan nykyisenlaista tilannetta kalamarkkinoilla.

– Kalan rooli on ollut olla sisäänvetotuote. Kampanjoita on ollut koko ajan, 80-luvulla silakkaa, 90-luvulla kirjolohta ja sitten lohta. Mutta viime syksystä alkaen tilanne on ollut se, etteivät kuluttajat ole hirveästi nähneet lohi- tai kirjolohikampanjoita, Setälä sanoo.

– Toki elinkeinon kannalta on ihan hyväkin, että hinnat ovat aiempaa korkeammat, hän jatkaa.

Myös viennin arvo harppasi

Viennissä näkyi sama arvonnousu kuin tuonnissa. Vienti Suomesta kohdistuu lähinnä naapurimaihin, joihin viedään pääasiassa tuoretta kirjolohta ja tuoretta tai pakastettua silakkaa.

– Ajatus on, että meiltä vietäisiin jatkossa enemmän jalosteita. Näin Suomeen jäisi enemmän lisäarvoa, Setälä sanoo.

Venäjän viennin arvo on yhä alamaissa ja oli viime vuonna vain kolme miljoonaa euroa. Elokuussa 2014 voimaan astuneet vientirajoitteet ja ruplan kurssin heikkeneminen näkyivät idänkaupassa.

Lähde: Yle 26.5.2017

Flere telegram