Hylkeiden ja merimetsojen suihin katoaa tonneittain kalaa

Hylkeiden määrä Itämerellä on 1930-luvun tasolla ja merimetsoja satojatuhansia. Uusi tutkimus kokosi yhteen niiden vaikutukset kalakantoihin.

Hylkeet ja kalastajat kilpailevat etenkin rannikkoalueilla samasta kalansaaliista. Ensi kertaa koko Itämeren alueella tehty kartoitus(siirryt toiseen palveluun) hylkeiden ja merimetsojen syömästä kalamäärästä ja sen vaikutuksesta alueittain yllätti tutkijat.

Tutkimukseen voi tutustua ICES Journal of Marine Science(siirryt toiseen palveluun) -julkaisun nettisivuilta.

Kolmen Itämerellä elävän hyljelajin suihin katoaa vuosittain noin 100 000 tonnia erilaisia kaloja. Saman verran syövät linnut: merimetsojen osuus on noin 40 000 tonnia. Ihmiset kalastavat vuosittain noin 700 000 tonnia kalaa Itämereltä.

Lähempänä rannikkoa hylkeiden vaikutus on suurempi kuin avomerellä. Hylkeet käyttävät avomerellä ravinnokseen silakkaa, kilohailia ja turskaa, joita riittää myös kalastajien saaliiksi.

Lähempänä rannikkoa ruokalistalle päätyy useammin siikaa, kuhaa ja ahventa. Toki Suomen vesillä tavattavat harmaahylje ja norppa ovat kaikkiruokaisia.

Itämeren harmaahylkeiden määräksi on tutkimuksessa laskettu 43 000 ja norppien 22 600. Tiedot ovat vuodelta 2013.

Kalastajat ovat asian havainneet käytännössä jo aiemmin.

Luonnonvarakeskuksen tilasto rannikkokalastuksen kuhasaaliista kertoo suoraan, miten hylkeet ovat lopettaneet verkkokalastuksen monella alueella. Kalastajat eivät ole voineet siirtyä uusille alueille kalastamaan, sillä vesialueiden vuokraaminen on hankalaa.

hylkeiden ja mmetsojen

Luonnonvarakeskus

Luonnonvarakeskuksen tutkija Juhani Salmen mukaan hylkeiden vaikutus näkyy erityisesti rannikkokalastuksen saaliissa. Tutkimuksesta on kerrottu myös Luken sivuilla(siirryt toiseen palveluun).

– Missä lajeina ovat kuha, ahven, siika ja kaikki suomukalat, niin siellä on ihan selkeämpää kilpailua saaliista eläinten ja kalastajien välillä, arvioi Juhani Salmi.

Eläimillä hän tarkoittaa myös merimetsoja, joita laskettiin tänä vuonna Suomen aluevesiltä noin 26 000 pesivää paria. Sen lisäksi lukuun voi lisätä tämän kesän poikaset ja pesimättömät linnut.

ICES:n julkaisussa esitellyn tutkimuksen perusteella huomattiin ensi kertaa, että esimerkiksi Pohjanlahden rannikolla Saaristomereltä Merenkurkkuun hylkeet syövät enemmän siikaa kuin mitä sitä päätyy kalastajien saaliiksi.

Merimetsot taas verottavat huomattavasti ahvenkantaa lähempänä rannikkoa.

Tutkija Juhani Salmen mukaan hylkeiden ja merimetsojen vaikutus kalakantoihin on otettava entistä paremmin huomioon, jos halutaan säädellä kalakantoja.

Tukholman yliopiston professori Sture Hansson(siirryt toiseen palveluun) olisi valmis harventamaan merimetsokantaa 75 prosentilla. Lintuja jäisi vielä runsaasti. Ehdotus on herättänyt kiivasta keskustelua, sillä esimerkiksi Suomessa merimetso on rauhoitettu.

Rannikkokalastajien mielestä heillä ei kohta ole mitään pyydystettävää, vaikka kalalla olisi nyt kysyntää ja hinta kohtalainen.

Valtio maksaa kalastajille hylkeensietokorvauksia, mutta niiden taso laskee koko ajan. Korvaus on sidottu kalansaaliin määrään, joten mitä pienempi saalis, sitä heikompi korvaus.

Hyljekannan vähentäminen metsästämällä ei ole tuottanut tuloksia, sillä kalastajilla ei ole aikaa metsästää ja uita metsämiehiä hyljejahti ei juuri kiinnosta, koska hylkeiden kaupallinen hyödyntäminen on kielletty.

Lähde: Yle 21.11.2017

Flere telegram