Lohikalojen tarttuvaa IHN-virusta löytyi onkilammesta Tervossa

Lähellä Tervon kaljanviljelylaitosta, Kymijoen vesistöalueella sijaitsevasta kirjolohien onkilammesta on löytynyt uusi IHN-virustartunta. Vertamuodostavan kudoksen kuoliotautia (infectious haematopoietic necrosis) lohikaloille aiheuttavaa virusta on löytynyt tähän mennessä neljästä kirjolohien pitopaikasta Suomessa. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on määrännyt näiden pitopaikkojen kalat lopetettaviksi taudin leviämisen ehkäisemiseksi. Tavoitteena on pyrkiä hävittämään IHN-virus Suomesta mahdollisimman nopeasti.

Lohikalojen virusta on aiemmin löydetty kahdesta kirjolohien merikasvatuslaitoksesta Iin kunnasta, Pohjois-Pohjanmaalta sekä Tervon kalanviljelylaitoksesta, Pohjois-Savosta.

Evira jatkaa tutkimuksiaan IHN-viruksen levinneisyyden ja alkuperän selvittämiseksi. Marraskuun lopussa varmistuneen ensimmäisen tartuntatapauksen jälkeen Evira on tutkinut näytteitä kymmenistä pitopaikoista eri puolilta Suomea. Näistä 27 kalanviljelylaitosta on saanut puhtaat paperit alustavissa tutkimuksissa ja näytteenotoissa.

Evira on pienentänyt Kymijoen vesistön rajoitusvyöhykettä, koska tutkimusten perusteella IHN-virus ei ole levinnyt laajemmalle vesistössä. Uusin tartuntatapaus sijaitsee voimassa olevalla rajoitusvyöhykkeellä, jonka sisällä toimivat kalalaitokset on määrätty elävien, taudille alttiiden tai taudin levittäjiksi katsottavien kalalajien siirtokieltoon. Rajoitusvyöhykkeellä ei toistaiseksi saa istuttaa taudille alttiita lajeja. Alueella voi kutenkin kalastaa normaalisti.
 

IHN-kalasta ei terveysvaaraa ihmisille

IHN-tauti on lakisääteisesti vastustettava, helposti leviäviin eläintauteihin luokiteltu lohikalojen tauti, jonka aiheuttaa rhabdovirus. IHN-tautia voivat levittää siihen itse sairastumatta myös esimerkiksi kuhat tai särkikalat. Tauti leviää sairaiden kalojen, oireettomien kantajien ja ympäristön välityksellä.

Tautiin ei ole olemassa lääkettä eikä rokotetta. Ihmisiin IHN-tauti ei tartu ja kalaa voi Suomessa syödä normaalisti. Myöskään muille tasalämpöisille eläimille, kuten koirille ja kissoille IHN-tauti tai siihen sairastuneen kalan syöminen eivät aiheuta terveysvaaraa.

Tautiin sairastuneet kalat ovat tyypillisesti tummia väriltään ja saattavat uida epänormaalisti tehden esimerkiksi spiraalimaisia tai syöksähteleviä uintiliikkeitä. Muina oireina ovat anemia, nesteen kertyminen vatsaonteloon ja pistemäiset verenvuodot erityisesti vatsaontelon rasvassa ja uimarakossa. IHN aiheuttaa kuolleisuutta yleensä alle kahden kuukauden ikäisillä kaloilla.
 

IHN-tautiin viittaavista oireista heti ilmoitus

IHN-tautiin viittaavista oireista on ilmoitettava viipymättä virkaeläinlääkärille, joka huolehtii tarvittavien näytteiden lähettämisestä Eviraan.

Samankaltaisia oireita aiheuttavat myös muut kalataudit eikä diagnoosia voi tehdä pelkästään kalan oireiden tai havaittujen muutosten perusteella.

Taudin esiintymisellä Suomessa voi olla vaikutuksia elävien kalojen ja niistä saatavien tuotteiden vientiin vastaanottajamaan ehdoista riippuen.

IHN-tautia esiintyy Pohjois-Amerikassa, Aasiassa, useissa Euroopan maissa ja Venäjällä.

Lähde: Evira 29.12.2017

Flere telegram