Tornionjoesta saatiin edellisvuosia pienempi lohisaalis

Tornionjoen lohisaalis kalastuskaudella 2017 oli arviolta 92 tonnia (13 600 lohta), joka on lähes puolet pienempi kuin kalastuskaudella 2016. Kuluvalla vuosikymmenellä Tornionjoen lohisaalis on vaihdellut 31–166 tonnin välillä, ja keskimääräinen saalis on ollut noin 100 tonnia/kalastuskausi.

Suurin osa (77 %) joen lohisaaliista saatiin Suomen puolelta. Lohista pyydettiin vavalla yli 80 prosenttia ja loppuosa lähinnä kulku- ja kulleverkoilla sekä lippoamalla joen alaosan apajapaikoilta.

Lohien kutuvaellus oli aiempiin vuosiin verrattuna noin viikon myöhäisempi. Vapakalastuksen lohisaaliit alkoivatkin runsastua vasta juhannusviikolla, ja saaliiden puolesta paras pyyntiaika jatkui heinäkuun puoliväliin saakka.

Suomen puoleiset tiedot saaliista ja kalastuksesta perustuvat Luonnonvarakeskuksen ja Ruotsin puoleiset tiedot Ruotsin Norrbottenin lääninhallituksen seurantoihin.

Kalastajia edelleen paljon

Vuonna 2017 Tornionjoen, Muonionjoen ja Könkämäenon muodostamalle yhteislupa-alueelle lunasti viehekalastusluvan 11 400 kalastajaa. Kalastajamäärä oli lähes yhtä suuri kuin vuonna 2017 ja oli 1990-luvulta alkaneen seurantahistorian kolmanneksi korkein. Peräti 89 prosenttia kalastajista oli ulkopaikkakuntalaisia, ja he saivat myös suurimman osan (75 %) lohisaaliista.

Alueellisesti kalastus oli vilkkainta Kolarissa, Lappean ja Äkäsjokisuun välisellä alueella. Kolarista saatiin myös suurin osa lohisaalista. Yksittäisinä alueina saaliiden määrässä nousee esille myös joen alaosa ja Matkakoski, joista saatiin noin viidennes vapakalastuksen lohisaaliista.

Yhteisluvan lunastaneille suomalaisille kalastajille tehdyn kalastustiedustelun perusteella jokivarren ulkopuolelta tulevat matkailijat kuluttivat kalastusmatkansa aikana eniten rahaa majoitukseen ja elintarvikkeisiin. Lisäksi kuluja muodostui muun muassa matkoista, kalastusvälineiden hankinnoista, ja kalastusluvista. Alueelle suuntautuneisiin kalastusmatkoihin käytettiin yhteensä noin 10 miljoonaa euroa, kun kaikki matkoihin liittyneet kulut laskettiin yhteen.

Saaliit pienenivät myös muissa joissa

Tornionjoen ohella nousulohien määrät ja saaliit pienenivät myös muissa Pohjanlahden lohijoissa. Esimerkiksi Simojoella sekä nousulohien määrä että joesta saatu lohisaalis puolittuivat. Tarkempaa tietoa Itämeren lohikantojen nykytilasta saadaan toukokuussa, jolloin Kansainvälinen merentutkimusneuvosto (ICES) raportoi eri maiden lohiseurantojen tiedot. Samassa yhteydessä saadaan parempi käsitys siitä, mitkä tekijät ovat vuoden 2017 pienentyneiden lohimäärien taustalla.

Tiedotteeseen liittyvä graafi: Tornionjoen lohisaaliit 1997-2007

Lähde: Luke 13.3.2018

Flere telegram