Öljyvahingosta Itämerellä voi seurata mittavat vahingot kalastolle ja

Itämerellä öljyonnettomuusriskejä ovat vilkas alusliikenne, liikenteen risteävät reitit, talven jääolot sekä ihmisen tekemät virheet ja alusten tekniset viat. Öljyonnettomuudella olisi haitallisia vaikutuksia meren ja rantojen virkistyskäyttöön sekä elinkeinojen harjoittamiseen kuten matkailuun, teollisuuslaitosten toimintaan ja kalastukseen sekä vesiviljelyyn. Muun muassa nämä tulevat esiin Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen julkaisussa Mahdollisen öljyonnettomuuden vaikutukset Itämeren kaloihin ja kalatalouteen.

Itämeri on erittäin herkkä merialue, joka tarvitsee erityistä suojelua ja johon ei saisi päästää minkäänlaisia ympäristöä pilaavia aineita. Erityisen haavoittuvaiseksi Itämeren tekevät sen erityispiirteet ja vähälajinen eliöyhteisö.

Öljynkuljetusten lisääntyessä Itämerellä ja erityisesti Suomenlahdella myös suuronnettomuuden todennäköisyys on kasvanut. Suomen rannikko on pitkä ja rikkonainen, joten se on erityisen altis öljyonnettomuudesta aiheutuville haitoille. Suomenlahden alusliikenne ja sääolot tekevät siitä riskialtteimman merialueen maailmassa.

Jos Suomenlahdella tapahtuisi alusöljyonnettomuus, rannikkovaltioista Suomi kärsisi siitä luultavasti eniten, sillä vallitsevat tuulet ja merivirrat kuljettaisivat öljyä Suomen rannikolle. Onnettomuusalueen kalat voivat saastua öljyperäisistä aineista kuten polyaromaattisista hiilivedyistä, ja niihin voi aiheutua maku- ja hajuvirheitä, mutta yhdisteet voivat myös muodostaa terveysriskin kuluttajille. Kalastus voi vaikeutua tai estyä kalojen hiilivetypitoisuuksien ja makuvirheiden, pyydysten likaantumisen tai kalakantamuutosten vuoksi. Vaikutukset niin luonnolle kuin virkistys- ja ammattikalastukselle sekä kalataloudelle voisivat olla pitkäaikaisia.

Keväällä tai alkukesästä sattuvalla öljyonnettomuudella olisi todennäköisesti pahimmat vaikutukset kalapopulaatioihin. Monet kalalajit kutevat keväällä rannikkovesissä. Suuria kalakuolemia on dokumentoitu vain harvoin, koska pitoisuudet vedessä eivät useinkaan ole tappavia, vaikka kyseessä olisi isokin öljyvuoto. Lisäksi monet kaloista pystyvät havaitsemaan öljyn ja karttamaan öljyyntyneitä alueita. Todennäköisesti haitallisimpia olisivat pitkäaikaiset vaikutukset kaloihin sekä ekosysteemiin ja sen toimintaan. Esimerkiksi simpukoita ravintonaan käyttävät kalat, kuten kampelat, voivat altistua öljy-yhdisteille pitkiä aikoja onnettomuuden jälkeen. Öljyperäisillä yhdisteillä on monenlaisia haitallisia vaikutuksia kalojen elintoimintoihin. Vaikutukset kalapopulaatioihin voisivat olla pitkäaikaisia, jos lisääntymisalueet saastuvat tai kalojen ravintoeläimet taantuvat tai jopa häviävät.

Ennaltaehkäiseminen on paras keino estää suuren öljyonnettomuuden aiheuttama ekokatastrofi. Suomenlahdella onkin otettu käyttöön useita erilaisia valvonta- ja seurantajärjestelmiä öljyonnettomuuksien estämiseksi. Kaikki uudet keinot ovat kuitenkin tervetulleita tahattomien ja tahallisten öljypäästöjen vähentämiseksi ja onnettomuuksien estämiseksi.

Lähde: RKTL 9.8.2012
Julkaisu (pdf)

Flere telegram