Itämeren tilassa ei merkittäviä muutoksia

Suomen ympäristökeskuksen merentutkimusalukset Aranda ja Muikku ovat palanneet elokuun tutkimusmatkoiltaan. Matkoilla tutkittiin Suomenlahden, varsinaisen Itämeren, eteläisen Saaristomeren ja Pohjanlahden rehevöitymistä, pohjien happitilannetta sekä pohjaeläinyhdyskunnissa tapahtuneita muutoksia. Pohjaeläinseurantaa Aranda toteutti kesäkuun matkallaan varsinaiselle Itämerelle.

Tutkimusmatkat ovat osa SYKEn merikeskuksen Itämeren tilan pitkäaikaismuutostutkimusta ja ne palvelevat myös Itämeren maiden yhteistä HELCOM-seurantaa. Helsingin ja Turun kaupungit selvittivät omien lähivesiensä tilaa Itämerihaasteen matkoilla tutkimusalus Muikulla.

Itämeren pääaltaalla happikatoalue on yhtä laaja kuin kesällä 2011, Suomenlahden syvillä pohjilla tilanne on parantunut edellisvuodesta. Ulkosaariston pohjien happitilanne on myös hyvä, mutta rannikon tuntumassa sisäsaaristossa edelleen paikoin huono. Hapellisilla pohjilla pohjaeläimiä on runsaasti erityisesti eteläisellä Saaristomerellä, mutta myös Suomenlahden ulkosaaristossa. Suomenlahden levämäärissä ei todettu merkittäviä muutoksia viime vuoden tilanteeseen nähden. Useimmilla havaintopaikoilla levän määrää kuvaavan klorofylli-a:n pitoisuus on nyt kuitenkin selvästi alemmalla tasolla kuin viime vuosikymmenen puolivälissä. Selkä- ja Perämeren happitilanne oli edelleen hyvä.

Varsinaisen Itämeren happitilanne pääosin heikko ja pohjaeläimistö puuttuu

Itämeren pääaltaan syväveden ja pohjien happitilanne on viime vuosien ajan pysynyt erittäin huonona varsinaisen Itämeren keskisillä ja pohjoisilla syvänteillä. Hapettomilla alueilla ei pohjaeläimiä ole lainkaan.

Suomenlahden tilassa ei merkittäviä muutoksia viime vuoteen verrattuna

Suomenlahden rannikkovesien tila on parantunut ulkosaaristoalueilla vuoden 2006 jälkeen. Sisäsaariston syvänteissä hapettomuutta esiintyy edelleen paikoin koko rannikkoalueella. Näiden alueiden tila ei ole kehittynyt parempaan suuntaan. Erityisesti Suomenlahden syvillä alueilla happitilanteeseen ja ravinnepitoisuuksiin vaikuttaa merkittävästi Itämeren pääaltaan heikkohappisen syväveden ajoittainen virtaaminen aina merialueen itäistä perukkaa myöten. Matalissa ja voimakkaammin rehevöityneissä rannikkovesissä kesäaikainen lämpötilakerrostuminen vaikuttaa hapen loppuun kulumiseen pohjanläheisessä vedessä, mikä puolestaan kiihdyttävää sisäistä kuormitusta ja voimistaa rehevöitymistä.

Muikun havaintopaikoilla pohjasedimentin ja pohjaeläinyhteisöjen tila oli viimevuotisen kaltainen. Pintasedimentti tulkittiin hapettomaksi 37 prosentissa kaikista havaintopaikoista, joita oli 57. Useimmat huonokuntoiset pohjat sijaitsivat joko merialueen itä- tai länsiosan sisäsaaristossa. Helsingin kaupungin Itämerihaasteen tutkimusmatkalla selvitettiin Helsingin, Sipoon ja Espoon edustan merialueen tilaa. Tutkituista havaintopaikoista pohjan tilan todettiin olevan huolestuttavan heikko noin 40 prosentissa havaintopaikoista, joita oli 50.

Koko Suomenlahdella täysin vailla pohjaeläimiä oli kaikista tutkituista paikoista noin viidennes. Suomenlahden pohjaeläinyhteisöt ovat kuitenkin edelleen monin paikoin vähälajisia. Tyypillisesti pohjilla, joissa happitilanne on vain kohtalainen tai heikko, ainoana lajina esiintyy vieraslaji, amerikanmonisukasmato. Pohjien hyvää tilaa osoittavia valkokatkoja löytyy selvästi useammilta paikoilta kuin vielä puoli vuosikymmentä sitten. Syvimmillä pohjilla happitilanne oli kuitenkin huono ja näillä Arandan tutkimuspisteillä pohjaeläimiä havaittiin hyvin niukasti.

Saaristomeren eteläosassa happitilanne oli lähes poikkeuksetta hyvä ja pohjaeläinyhteisöt monilajisia. Itämerihaasteen tutkimusmatkalla Turun edustan merialueella pohjaeläinyhteisöt olivat niukempia, mutta täysin vailla eläimistöä olevia kokonaan hapettomia paikkoja löytyi vain yksi.

Suomenlahdella levämäärä oli lähellä viimevuotista tasoa sekä ulapalla että rannikkovesissä. Merkittävä muutos aiempina vuosikymmeninä vallinneeseen tilanteeseen nähden on se, että itäisen Suomenlahden klorofylliarvot eivät enää ole merkittävästi muuta merialuetta korkeampia. Viime vuosikymmenen puoliväliin saakka voimistunut rehevöityminen näyttää taittuneen koko merialueella, selvimmin juuri idässä. Voimakkaimmin havaittuun kehitykseen on vaikuttanut niin sanotun sisäisen ravinnekuormituksen aleneminen.

Selkä- ja Perämeren pohjilla runsaasti happea

Itämeren pääaltaalta on virrannut suolaisempaa vettä Ahvenanmeren ja Saaristomeren kautta Selkämerelle loppuvuoden 2010 jälkeen ja se on sekoittunut ylempiin vesikerroksiin vuoden 2012 aikana. Happipitoisuus Selkämerellä ja Perämerellä on edelleen hyvä.

Sinilevien määrä on edelleen alueella selvästi muuta Itämerta alhaisempi. Sinilevät esiintyivät Selkämeren ulappa-alueiden kasviplanktonissa runsaimpina, Perämerellä vallitsevia olivat viherlevät.

Matkan aikana havaitut ajankohtaan nähden keskimääristä alhaisemmat pintaveden lämpötilat ja ravinnemäärät tukevat Merikeskuksen leväyhteenvetoa (Valtakunnallinen leväyhteenveto 13.9.2012) " Sinileväkukintoja havaittiin tavallista vähemmän koko kesän 2012 ajan veden viileyden ja tuulisuuden ansiosta."

Meduusoja runsaasti

Meduusahavaintoja kerätään kansalaisilta nyt kolmantena peräkkäisenä vuonna Itämeriportaalissa olevan havaintolomakkeen avulla. Lisäksi havainnointia on tehty Arandan tutkimusmatkoilla.

Tänä kesänä korvameduusoja on esiintynyt runsaasti Suomenlahdella, Saaristomerellä ja Ahvenanmerellä. Havaintoja on lisäksi tehty Selkämerellä. Alkusyksyn tiheistä meduusaesiintymistä Selkämerellä on ilmoitettu Olkiluodon ydinvoimalalle putkien tukkeutumisvaaran vuoksi. Tiheitä esiintymiä on havaittu myös muilla merialueilla, etenkin rannikoilla, joille meduusat ajautuvat tuulten ja virtausten mukana.

 

Itämeren pohjanläheinen suolapitoisuus elokuussa 2011 ja 2012

 

 

Itämeren suolapitoisuus gotlanti - Suomenlahti elokuussa 2011 ja 2012

 

 

Itämeren suolapitoisuus Gotlanti - Perämeri elokuussa 2011 ja 2012

 

Itämeren pohjanläheinen happitilanne elokuussa 2011 ja 2012

 

Itämeren happipitoisuus Gotlanti - Suomenlahti elokuussa 2011 ja 2012

 

 

Happipitoisuus Gotlanti - Perämeri elokuussa 2011 ja 2012

 

 

Pohjaeläinyhteisöt Suomenlahdella 2001 - 2012

 

Suomenlahden pintasedimentin tila 1999 - 2012

Lähde: SYKE 14.9.2012

Flere telegram