Väitös: Itämeren pohjaeläimet voivat palata kuolleille alueille nopeastikin

Itämeren kuolleet alueet voivat tervehtyä muutamassa vuodessa, jos se olisi pohjaeläimistä kiinni. Tuore väitöstutkimus antaa uutta tietoa Itämeren ehkä vähiten tunnetuista eläinlajeista.

Itämeren pohjaeläimet liikkuvat vilkkaasti ja ne voisivat melko nopeasti palata hapettomille alueille, kertoo ensi viikolla tarkastettava väitöstutkimus. Pohjaeliöiden paluu edellyttää kuitenkin sitä, että merenpohjassa olisi jälleen happipitoista vettä.

Plymouthin yliopistossa Master of Research -tutkinnon suorittanut Sebastian Valanko on tutkinut Itämeren pohjaeläinten liikkuvuutta. Aiheesta on ollut hyvin vähän tietoa, koska pohjaeläinten liikkumisen tutkiminen on erittäin hankalaa.

Valanko tutki Suomenlahden ranta-alueita noin viiden metrin syvyydessä. Pohjaeläinlajeja oli noin 30, niiden joukossa oli mm. simpukoita, kotiloita, monisukasmatoja ja katkoja.

Tuloksista ilmenee, että pohjaeläinten liike on avainasemassa silloin, kun häiriintynyt tai kuollut merenpohja on tervehtymässä.

Simpukat ja kotilot voivat käyttää hyväkseen meriveden virtauksia. Vaikka virtaukset ovat Itämerellä verrattain hitaita - vain keskimäärin viisi senttiä sekunnissa - tämä riittää teoriassa siihen, että otukset voivat liikkua vuoden aikana kymmeniä kilometrejä. Koska pohjaeläimet liikkuvat jatkuvasti, ne voivat täyttää nykyään tyhjät merenpohja-alueet, mikäli olosuhteet paranevat.

Tärkeää pohja-alueiden tervehtymisessä on myös se, että joillakin alueilla pohjaeläimiä on runsaasti. Nämä alueet syöttävät yksilöitä sinne, missä niitä on vähemmän. Ympäristönsuojelun kannalta on tärkeää tuntea ne alueet, missä pohjaeläinlajeja on runsaasti. Paljon ravinteita sisältävä vesi supistaa pohjaeläinten lajimäärää.

Valangon tutkimuksissa pohjaeläimet palasivat tyhjennetyille koealoille nopeimmillaan 1 - 2 vuodessa. Suurten simpukoiden kasvu täysikokoisiksi tosin kestää jopa 15 vuotta.

Valanko painottaa, että Itämeren kuolleiden alueiden pysyvä tervehtyminen edellyttää meriveden ravinnekuorman olennaista pienentämistä.

Pohjaeläimillä on eliöyhteisössä tärkeä rooli. Ne ovat kalojen ravintoa, ne ylläpitävät ravinnekiertoa ja parantavat happikiertoa. 

Valangon Åbo Akademille tekemä meribiologian väitöskirja tarkastetaan 19.12.

Lähde: Yle 12.12.2012

Flere telegram