Suomalainen ammattikalastus on joutunut sopeutumaan EU-jäsenyyden myötä yhteismarkkinoilla noudatettaviin säännöksiin. Ammattikalastuksen tukijärjestelmät ovat muuttuneet toiminnallisesta tuesta investointiperusteisiksi rakennetuiksi. Lisäksi kalamarkkinat ovat vapautuneet lisäten voimakkaasti kilpailua. Itse kalastusta ja pyydysten käyttöä koskevat säännökset perustuvat edelleenkin Kansainvälisen Itämeren Kalastuskomission suosituksiin.

Ammattikalastus on jo kuluneiden jäsenyysvuosien aikana keskittynyt ja ammattimaistunut. Tämä kehitys on jatkossakin välttämätön. Kiristyneen kilpailutilanteen johdosta entisen suuruisilla yksikkösaaliilla yritysten kate laskee. Kalastusyritykset voivat parantaa katettaan monella tavalla. Yksikkösaaliita voidaan yrittää nostaa tai samastakin yksikkösaaliista voidaan yrittää saada parempi hinta, taikka yrityksen toimintaa sinänsä rationalisoimalla ja kehittämällä toiminnallisia kuluja voidaan yrittää laskea.

Yksikkösaaliiden nosto edellyttää alan keskittymistä, koska kokonaissaaliiden ei pääsääntöisesti voida olettaa kasvavan. Erityisesti silakan osalta jopa päinvastainen kehitys on mahdollinen. Alan keskittyminen tarkoittaa käytännössä resurssien suurempaa varaamista pääammattikalastajien käyttöön.

Yksikkösaaliin hintaan tulee jatkossa kiinnittää erityistä huomiota. Sisämarkkinat toimivat myös tulevaisuudessa huomattavalta osin tuontiraaka-aineen varassa. Tällöin sisämarkkinoiden oman tuotannon kysynnän voidaan olettaa pysyvän hyvänä. Edellytyksenä tälle on kuitenkin raaka-aineen ja tuotteiden korkea laatu. Tätä kehitystä maa- ja metsätalousministeriö tukee jatkossakin. Erityisesti silakan osalta tämä merkitsee myös entistä suurempaa saaliiden hyväksikäyttöä ihmisravinnoksi. Saaliin laatuun ja hintaan voidaan parhaiten vaikuttaa niin ikään alaa keskittämällä pääammattikalastajille. Koska suomalaisen ammattikalastuksen tuotanto on varsin monipuolinen, tässä jää luonnollisesti oma sijansa myös alan pienille toimijoille.

Kalastusyritysten toiminnallisten kulujen laskeminen ja yleensäkin yrityksen toiminnan rationalisointi kuuluu olennaisena osana nykyaikaiseen yritysmuotoon. Tähänkin toimintaan liittyviin investointeihin on mahdollista saada julkista tukea.

Suomalaisen ammattikalastuksen tulevaisuus näyttää valoisalta. Alan on kuitenkin käytävä loppuun EU-jäsenyyden myötä alkanut rakenneuudistus. Tämä koskee niin alkutuottajia kuin markkinoidenkin toimijoita.

Kalevi Hemilä
Maa- ja metsätalousministeri

Suomen nykyinen ammattikalastajakunta on pieni, mutta tehokas. Merialueen noin 1300 ja järvialueen 200 ammattikalastajaa tuottavat pääosan saaliista. Merialueella on käytössä 3900 kalastusalusta, mutta vain 54 niistä on yli 21 metriä pitkiä. Merialueen tärkeimmät saaliskalat ovat silakka, siika, kilohaili, lohi, kuha ja turska. Muikku on sisävesialueiden pääsaaliskala. Ammattikalastuksen vuosittainen kokonaissaalis on 120 miljoonaa kiloa ja saaliin arvo on 200 miljoonaa markkaa.

Kuluttajat suhtautuvat kalaan erittäin positiivisesti. Noin puolet väestöstä syö kalaa vähintään kerran viikossa, 12 % useamminkin. Useimmat kuluttajat pitävät kalan parhaina ominaisuuksina hyvää makua ja terveellisyyttä. Lisäksi kuluttajat arvostavat tuoreuden ja tasaisen saatavuuden hyvin korkealle kalaa ostaessaan. Kuluttaja haluaa myös tietää, mistä hänen ostamansa kala on pyydetty. Lähellä tuotetun ruoan arvostus on lisääntynyt.

Kalan kysyntä on ajoittain jopa suurempaa kuin tarjonta. Toisaalta eri kalalajien kysyntä ja tarjonta eivät aina kohtaa. Luonto asettaa omat rajoituksensa olosuhteiden ja kalakantojen vaihtelujen muodossa. Ammattikalastukselle on jatkossa suuri haaste, että laadukasta kalaa olisi aina tarjolla kuluttajien toivomuksia vastaavasti. Vain ammattimainen, laatua arvostava kalastus yhdistettynä toimivaan yhteistyöhön elinkeinokalatalouden koko ketjun kanssa voi tyydyttää kuluttajien tarpeet.

Ammattikalastus ei ole viime vuosina onnistunut houkuttelemaan alalle uusia yrittäjiä. Kalastajien lukumäärä on pienentynyt ja keski-ikä nousee tasaisesti ja huolestuttavan nopeasti. Ammattikalastajien määrä laskee todennäköisesti myös jatkossa. Parantamalla alan kannattavuutta ja luomalla aluksille paremmat työolosuhteet varmistetaan ammattikalastuksen säilyminen myös tulevina vuosina. EU-jäsenyys, elintarviketuotannon trendit ja yhteiskunnalliset muutokset ovat vaikuttaneet ammattikalastukseen. Uusi toimintaympäristö vaatii ammattikalastajilta lisääntyviä taloudellisia panostuksia sekä uusia tietoja, taitoja ja toimintamuotoja. Meren sankari ei enää ole pelkkä alkutuottaja vaan yhä enemmän elintarvikealan yrittäjä.

Kim Jordas
Toiminnanjohtaja
Suomen Ammattikalastajaliitto ry

Raija Kara
Toiminnanjohtaja
Kotimainen Kala ry