ETUSIVULLE Esipuheet Historiaa Aikajana Isorysä Avomerikalastus Rannikkokalastus Sisävedet Tulevaisuus Tilastot

Aita (johtoaita), rysän ja pesän osa, joka ei kalasta, vaan johdattaa kalaa kohti pyytävää osaa Havas, kudottu solmullinen tai solmuton rysän ym. rakennus- materiaali   Isorysä on nimensä mukainen pyydys. Sen muodostaa satoja metrejä pitkä johtoaita, kalan rysän suulle ohjaavat siivet eli potkut ja varsinainen perä johon kalat jäävät. Syvyys voi olla jopa 20 m, joten koko komeus ei mahdu edes jalkapallokentälle! Isorysä on saanut alkunsa lohipotkuista, joita on käytetty jokikalastuksessa satoja vuosia. Potkut ovat verkkoja, joita laskettiin kohtisuoraan poikkivirtaan ja päähän käännettiin jyrkkä mutka ottamaan kalat. Potkua kehitettiin edelleen: sen suorasta osuudesta tehtiin tiheäsilmäisempi ohjaamaan kalaa ja mutka harvemmasta havaksesta hämäyksen vuoksi. Vähemmän virtaisiin paikkoihin pään mutkasta tehtiin koukut johtoaidan molemmille puolille, seuraavaksi koukut irrotettiin johtoaidasta ja rysän perusrakenne oli kaksine nieluineen valmis. Isorysä on Kustaa Vilkunan mukaan "puhtaasti suomalainen kalastusneuvo" ja sillä kalastettiin meressä silakkaa, siikaa ja lohta. Pyydettävän kalan koko määritti käytettävän havaksen silmäkoon. Sen ensimmäiset versiot olivat käytössä Oulun ja Kemin välisellä alueella jo ennen kuin kukaan ymmärsi kirjata pyydystä keksityksi. Sieltä se siirtyi Vaasan saaristoon käytettäväksi siikarysänä 1860-luvulla ja vasta vuosisadan vaihteessa se tuli tunnetuksi Suomenlahdella. Ruotsin puolella isorysästä käytettiin aluksi nimeä finnryssja, suomalaisrysä.