viiva
ETUSIVULLE
viiva
Saaristomeren ammattikalastuksen nykytila
Ammattikalastuksen nykytila Saaristomerellä ja strategia vuosille 2005-2013 (pdf)
Yrkesfiskets nuläge i Skärgårdshavet och strategi för åren 2005-2013 (pdf)
Current State of Professional Fishing in the Archipelago Sea and Strategy for Years 2005-2013 (pdf)
Selkämeren rannikkokalastuksen nykytila
Rannikkokalastuksen nykytila Selkämerellä (pdf)
The Current State of Coastal Fishing in the Gulf of Bothnia (pdf)
viiva
SAMPI II projekti

Taustaa (pdf)

SAMPI II 3. vaiheen loppuraportti (pdf)
viiva
Pyydysselvitykset
Pyydysselvitys (pdf)
Saaristomeren pyyntitekniikka selvitys 2003 (pdf)
Skärgårdshavets fiskeredskapsutredning 2003 (pdf)
viiva
Selektiiviset ahvenrysät
Ahvenraportti, Taivassalo v. 2003
Ahvenraportti, Airisto v. 2003
Selektiiviset ahvenrysät v. 2004
viiva
Silakkapaunetin ponttonikehikot
Silakkapaunetin ponttonikehikot
viiva
Push Up -rysät
Harmångerin matkaraportti
Koekalastukset Push Up -rysillä Saaristomerellä vuosina 2004-2005 (pdf)
Provfisken med Push Up -ryssjorna i Skärgårdshavet under åren 2004-2005 (pdf)
Selkämeren Push Up -rysät 2005 (pdf)
Onko lohen ja siian rysäpyynti kannattavaa? (pdf)
Push Up -rysän koentapussi
viiva
Lajittelun kehittäminen
Lajittelun kehittäminen
viiva
Kylmäverkko
Kylmäverkon loppuraportti (pdf)
Jääasemien avainmaksukäytännön periaatteet (pdf)
Erään kalasataman kehittämissuunnitelma (pdf)
viiva
Kalastajan omavalvontasuunnitelma
Kalastajan omavalvontasuunnitelma (pdf)
viiva
Elintarvikeseminaari
Elintarvikeseminaari
viiva
Uutiset
Kuvagalleria
Linkit
 

RAPORTTI AHVENEN RYSÄSAALIIN LAJITTELUN KEHITTÄMISESTÄ



L-S Kalatalouskeskus
Puutarhankatu 19 A
20100 Turku


Saaristomeren Ammattikalastajat ry
SAMPI-projekti
Yliopistonkatu 11 a B19
20100 Turku

Raportti ahvenen rysäsaaliin lajittelun kehittämisestä

Yleistä

Saaristomeren ammattikalastus pinnalle -hanke tilasi L-S Kalatalouskeskus ry:ltä ahvenen lajittelupöydän kehitystyön keväällä 2003. Työn tarkoituksena oli helpottaa/ nopeuttaa ahvenen rysäkalastajien saaliin lajittelua, sekä parantaa työasentoja. Lajittelupöydän suunnittelussa huomioitiin jo käytössä olevat lajittelupöydät. Prototyyppi valmistettiin kalastajien kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta, minkä jälkeen parannusehdotuksia, sekä uusia ideoita, kerättiin testaamalla lajittelupöytää käytännössä kalastajien kanssa. Yhteistyön tuloksena syntyi kaksi erilaista lajittelulaitetta, lajittelupöytä ja lajittelulaatikko, joista toinen malli soveltuu käytettäväksi veneessä sekä maalla ja toinen pelkästään veneessä. Muita käytössä olevia lajittelutapoja olivat, ruuhenpohjalta lajittelu sekä kalalaatikosta lajittelu. Veneiden/ ruuhien erilaisuudesta johtuen, on yhtä joka veneen mallia mahdoton tehdä, vaan kalastajien tulee itse arvioida sopiva malli/ koko omaan veneeseensä sopivaksi. Lajittelulaatikko on lähes kokonaan kopioitu kustavilaiselta kalastajalta, Jari Niemiseltä. Hänen lisäkseen kiitokset lajittelumenetelmien kehittelytyössä avustamisesta ja ideoinnista kuuluvat kalastajille: Seppo Lehtinen, Rauno Lindström, Eero Uotila sekä Vesa ja Ilkka Kleemola.

LAJITTELUPÖYTÄ

Rakenne ja tarvikkeet

Lajittelupöytä koostuu (1*1m) neliöstä vesivaneria, johon on tehty laidat 22*100 mm laudasta. Laidat on kiinnitetty vaneriin ruuveilla. Laitoihin on tehty kolmen sivun keskelle kaksikymmentäsenttiset aukot, joista kalat voidaan lajitella suoraan laatikoihin. Alamittaiset kalat heitetään käsin yli laidan. Jalat pöytään on tehty 50*50 mm puusta ja korkeutta niillä on noin 120 cm. Jalat ruuvataan vaneriin kiinni. Jalkojen kiinnitystä voidaan tukevoittaa kulmarautojen avulla tai reevaamalla jalat ristiin tukipuilla.
LAJITTELUPÖYTÄ PIIRROS.pdf 212 kt »


 

Kokeilun tulokset

Käytännössä lajittelupöytä toimi hyvin. Lajittelu nopeutui ja helpottui huomattavasti verrattuna veneenpohjalta suoritettavaan lajitteluun. Suurimmaksi ongelmaksi katsottiin kaloja täynnä olevan haavin nostaminen pöydän päälle sekä tilan ahtaus veneessä. Plussaa pöytä sai helposta siirrettävyydestä sekä hyvästä työasennosta. Pöytä soveltuu käytettäväksi kahden tai kolmen henkilön porukassa ja pöytää voi käyttää myös maalla. Pöytää voisi vielä kehittää tekemällä siihen ritilän, josta pienet kalat valuisivat kourua pitkin veteen. Tällöin niitä ei tarvitsisi heittää käsin yli laidan.

LAJITTELULAATIKKO

Rakenne ja tarvikkeet

Laatikon tekemiseen tarvitaan noin 5 neliötä vesivaneria, 6 metriä 22*100 mm lautaa, 7 metriä 22*50 mm rimaa, 160 cm kierretankoa, 150 kpl kierretankoon sopivia prikkoja sekä neljä kappaletta kierretankoon sopivia muttereita. Lajittelulaatikko koostuu nimensä mukaisesti laatikosta 20*90*53 senttiä, jonka pohjassa on ritilä, josta pienet kalat tipahtavat ränniä pitkin veteen, ja siihen jääneet kalat kipataan akselin avulla toista ränniä pitkin laatikkoon. Akselina toimii kierretanko, joka on porattu laidoista sekä laatikosta lävitse. Ritilä on valmistettu 22*50 mm rimoista, joihin on porattu kumpaakin päähän lävitse menevät reiät kierretankoa varten. Kierretankoon pujotetaan vuorotellen prikkoja ja rima, jolloin ritilän leveyttä voidaan säädellä prikkoja poistamalla tai lisäämällä. Laatikossa on jalat vain toisessa päässä, toinen makaa veneen reunan päällä. Laatikko on suunniteltu erityisesti ns. ruuheen sopivaksi ja se on osittain veneen ulkopuolella.
LAJITTELULAATIKKO PIIRROS.pdf 236 kt »
Osat.pdf, 193 kt »
A-B.pdf, 201 kt »
C.pdf, 151 kt »
D.pdf, 156 kt »
E-F.pdf 144 kt »


 

Kokeilun tulokset

Kalastuskauden ollessa jo lopuillaan, jäi laatikon testaaminen ainoastaan yhteen kertaan. Vähäisen kalamäärän vuoksi on vaikea arvioida pöydän ja laatikon välisiä nopeuseroja, mutta kalastajan mielestä laatikko oli kätevämpi käyttää. Erona lajittelupöytään oli paljon rauhallisempi työskentely, kun ei tarvinnut viskoa pieniä kaloja yli laidan. Yksistään tapahtuvaan lajitteluun, on lajittelulaatikko huomattavasti kätevämpi tapa, kuin lajittelupöytä. Lisäksi laatikko vie vähemmän tilaa veneessä.


Kommentteja veneessä lajittelusta

» Ajatus on hyvä, mutta jos saalista tulee paljon, on nopeampaa tuoda se maihin missä toiset lajittelee sillä aikaa kun toiset hakee lisää kalaa pyydyksestä.

» Jos kaloja tulee oikein paljon on veneessä tehtävä lajittelu mahdotonta, veneen rajallisten tilojen takia. Vie vähemmän tilaa mättää kalat veneenpohjalle ja lajitella ne rannassa, kuin lajitella kalat laatikoihin veneessä.

Rysäahventen lajittelu helpottui kummallakin testatulla apuvälineellä huomattavasti. Perinteiseen veneen pohjalla tai kalalaatikosta tapahtuvaan lajitteluun verrattuna työ sujui nopeammin ja ergonomisemmin. Laitteet ovat lisäksi edullisia valmistaa ja useimmat kalastajat kykenevät ne itse tekemään.


Tarvittavat jatkotoimenpiteet

Vuoden 2003 lajittelupöydän- ja laatikon kehitystyöllä pystyttiin todentamaan lajitteluideoiden toimivuus käytännössä. Hankkeen yhteydessä kehitetyt lajittelun apuvälineistä kehitetyt prototyypit ovat helposti muunneltavissa kunkin kalastajan pyyntikalustoon sopiviksi. Jotta ahventen lajittelu todella kehittyisi tulisi lajittelupöydän ja -laatikon kanssa tehdä esittelykierros ahvenen rysäkalastajien parissa keväällä. Samassa yhteydessä on mahdollista vielä kerätä parannusehdotuksia prototyyppeihin.