viiva
ETUSIVULLE
viiva
Saaristomeren ammattikalastuksen nykytila
Ammattikalastuksen nykytila Saaristomerellä ja strategia vuosille 2005-2013 (pdf)
Yrkesfiskets nuläge i Skärgårdshavet och strategi för åren 2005-2013 (pdf)
Current State of Professional Fishing in the Archipelago Sea and Strategy for Years 2005-2013 (pdf)
Selkämeren rannikkokalastuksen nykytila
Rannikkokalastuksen nykytila Selkämerellä (pdf)
The Current State of Coastal Fishing in the Gulf of Bothnia (pdf)
viiva
SAMPI II projekti

Taustaa (pdf)

SAMPI II 3. vaiheen loppuraportti (pdf)
viiva
Pyydysselvitykset
Pyydysselvitys (pdf)
Saaristomeren pyyntitekniikka selvitys 2003 (pdf)
Skärgårdshavets fiskeredskapsutredning 2003 (pdf)
viiva
Selektiiviset ahvenrysät
Ahvenraportti, Taivassalo v. 2003
Ahvenraportti, Airisto v. 2003
Selektiiviset ahvenrysät v. 2004
viiva
Silakkapaunetin ponttonikehikot
Silakkapaunetin ponttonikehikot
viiva
Push Up -rysät
Harmångerin matkaraportti
Koekalastukset Push Up -rysillä Saaristomerellä vuosina 2004-2005 (pdf)
Provfisken med Push Up -ryssjorna i Skärgårdshavet under åren 2004-2005 (pdf)
Selkämeren Push Up -rysät 2005 (pdf)
Onko lohen ja siian rysäpyynti kannattavaa? (pdf)
Push Up -rysän koentapussi
viiva
Lajittelun kehittäminen
Lajittelun kehittäminen
viiva
Kylmäverkko
Kylmäverkon loppuraportti (pdf)
Jääasemien avainmaksukäytännön periaatteet (pdf)
Erään kalasataman kehittämissuunnitelma (pdf)
viiva
Kalastajan omavalvontasuunnitelma
Kalastajan omavalvontasuunnitelma (pdf)
viiva
Elintarvikeseminaari
Elintarvikeseminaari
viiva
Uutiset
Kuvagalleria
Linkit
 
RAPORTTI SELEKTIIVISEN AHVENPAUNETIN KEHITYSHANKKEESTA
Airisto v. 2003


TURKU
25.1.2004

Saaristomeren Ammattikalastajat Pinnalle Sampi II
Timo Saarinen
Yliopistonkatu 11 a B 19
20100 Turku


Raportti selektiivisen ahvenpaunetin kehityshankkeesta


Johdanto

Saaristomeren Ammattikalastajat Pinnalle (Sampi II) tilasi L-S Kalatalouskeskukselta selektiivisen ahvenpaunetin kevään 2003 ahvenen kalastukseen. Paunetti suunniteltiin, siten että uidessaan pyydykseen kalat lajittuisivat kahteen kokoluokkaan ja lisäksi kaikkein pienimmät pääsivät vapauteen. Ahvenet joutuvat pyydykseen joutuessaan etsimään pakoreittiä, jolloin ne automaattisesti pyrkivät uimaan pyydyksessä olevien lajittelukaltereiden läpi ja lajittuvat eri kokoluokkiin. Hanke on jatkoa vuonna 2002 ahvenen kalastukseen tehdyn selektiivisen vannerysän kehitystyölle. Paunetissa ei ole kokemista haittaavia vanteita vaan kalapesä on päältä avoin. Tietojemme mukaan lajitteleva ahvenpaunetti oli ensimmäinen laatuaan koko merialueellamme.

Paunetti asetettiin pyyntiin 8.5.2003 pohjois-Airistolle Lapilan vesialueelle. Pyydys annettiin ammattikalastajien Olavi ja Erkki Sahlstenien koekäyttöön. Paunetin kokemisen yhteydessä saalis dokumetotiin erikseen ennen ja jälkeen lajittelukalterin. Saalisseuranta jatkui 26.6. saakka.

Paunetin rakenne ja tarvikkeet

Paunetin rakenne oli pääpiirteissään samanlainen kuin silakkapaunetissa lukuun ottamatta kalapesässä olevaa väliseinää. Väliseinään jamottiin kasetti, jossa oli vaihdettavat lajittelukalterit. Rakenne mahdollisti lajitteluritilän vaihdon vaivattomasti. Kasetista lähti pieni nielu ja nielulangat seuraavaan kalapesään. Paunetin perässä oli myös vastaavanlainen kasetti lajitteluritilän kanssa. Tämän ritilän läpi pienimmät kalat pystyivät uimaan ulos pyydyksestä. Paunetin pyyntisyvyys oli 6 m. Liitteenä kaaviopiirustus ja mitat paunetista.

Havas paunetin suuliinassa ja kalapesässä oli solmullista UV-suojattua nylon-havasta, solmuväli 13 mm ja lanka 210/12. Potkut ja aitaverkko olivat solmuväliltään 30 mm 210/18 ja 210/15 langasta. Yläpaula kalapesässä kierrettyä 8mm tanikalonia. Suuliinassa, potkuissa ja aitaverkossa 10 mm polyeteeniiköyttä, apupaulat 4 mm pamikoitua propeeniköyttä. Alapaula 20 kg/100 m lyijyköyttä ja apupaulana 4 mm palmikoitua propeeniköyttä. Kohot PVC BH 130 kantavuus 340 g. Potkut 6 x 20 m. Aitaverkko 6 x 45 m. Suuliinalla, pot
kuissa ja aitaverkossa oli ns. partapaula noin 50 cm alapaulasta (lyijyköyttä 20 kg/100 m) ahventen alitse menemisen estämiseksi. Ankkuriköydet palmikoitua 8 mm polyeteeniköyttä. Paunetti viritettiin 8- 10 m pituisilla vaajoilla. Koko paunetti kyllästettiin bitumilakalla.

Lajittelukalterit sijaitsivat väliseinässä ja kalapesän perässä 3 m:n korkeudella kalapesän pohjasta seinän oikeassa reunassa. Kalterien kasetin kehys oli 500 x 500 mm ja valmistettu R.S.T. lattaraudasta, johon oli taivutettu ura kaltereille. Lajittelukalterit tehtiin 3 mm ja kehys 8 mm R.S.T. puikosta. Kokeiltujen lajittelukaltereiden rakojen välit olivat 15, 20, 25 ja 36mm.

Paunetin testaus

Paunetti sijoitettiin perinteiseen ahvenrysäpaikkaan Airiston pohjoisosissa. Pyydyksestä saatiin 13 eri kalalajia ja ajoittain paunettiin ui mm. runsaasti silakkaa. Saaliin perusteella (liite 1) voidaan arvioida rysän pyytävyyden olleen hyvä. Kokeilun aikana saadut ahvenmäärät olivat kuitenkin suhteellisen pieniä. Huolimatta vähäisestä ahvensaaliista koe osoitti lajitteluidean toimivan ja ahventen, särkien sekä kuhien lajittuvan pyydyksessä. Paunetti kalasti kaikkia suomukaloja, joten käsin tehtävästä lajittelusta eri kalalajien kesken ei pääse kokonaan eroon.


kalojen lajittuminen
Etupesän kalteri 25 mm lajitteli kuteneet ahvenet noin 125 g:n kohdalta. Toinen testattu kalterin väli 36 mm lajitteli ahvenet noin 260 g:n kohdalta. Takapesän kalterista 15 mm pääsivät alle 70- 80 g ahvenet pois vapauteen. Yhtaikaisesti Taivassalossa testatun rysämallin testaajan, kalastaja Santtu Marjusen käsitys oli, että jos halutaan yli 80 g ahvenia niin silloin rakojen väljyys tulee 15 - 18 mm riippuen siitä ovatko ahvenet naaraita tai uroksia. Kaltereilla oli selvästi mahdollisuus vaikuttaa takapesään uivien ahventen maksimikokoon (kuva 1 ja 2). Kalterien väljyys 36 mm on juuri sopiva kuhan alamitan suhteen ja siitä eivät mitantäyttävät 37 cm kuhat pääse lävitse. Takapesän kahdeksasta suurimmasta kuhasta vain 2 kpl oli juuri 37 cm mittaisia.

Lisäksi havaittiin yllättävästi, että silakat eivät jostain syystä ui lajittelukalterin läpi, vaikka ne siitä mahtuisivat. Silakkaa ja ehkä siikaa lukuunottamatta kalat pyrkivät mahdollisuuksien mukaan lajittelukaltereiden lävitse. Tätä käyttäytymistä on mahdollista hyödyntää silkkarysien sivusaaliin vähentämisessä asentamalla silakkarysään kalteri-ikkunan ahventen ja muun sivusaaliin johdattamiseksi esim. toiseen kalapesään tai rysän ulkopuolelle. Kalastaja Erkki Sahlstèn totesi, että ne silakkarysäpaikat joissa menee silakoiden lisäksi suomukaloja merkittäviä määriä rysään kalterilla varustettu kaksiosainen kalapesä toimisi näillä näkymin silakoiden ja suomukalojen lajittelijana. Näin silakoiden joukosta ei tarvitsisi erotella hihnalla suomukaloja. Käytännössä rysäkalastusaikaan silakan lajittelukoneen hihnalla on henkilö tai jopa kaksikin poimimassa suomukaloja pois silakkasaaliin joukosta.

rysän rakenne
Paunetin pesä n ja suuliinan havaksen solmuväli 13 mm esti täysin ahvenia tarttumasta silmiin kiinni. Vuonna 2002 kehitetyn ahvenrysän perä oli 20 mm, jolloin havaksen silmiin tarttui runsaasti ahvenia ja muita kaloja. Yhtään kalaa ei myöskään tarttunut kaltereihin kiinni. Kalterin ovat toimineet moitteettomasti ne ovat riittävän vahvoja niin kaloille kuin rysän kokemisen rasituksille. Kalteri-ikkunan ei ilmeisestikään tarvitse olla tätä isompi, jotta lajittelu toimisi. Kalterien paino ei haitannut rysän kalastavuutta ja kokemista.


Selektiivisen ahvenpaunetin jatko-ohjelma

Vuoden 2003 pyyntipaikka ei ollut paras mahdollinen ja ahvenia ei mennyt massoittain paunettiin. Jotta rysämallin toimivuus käytännössä varmistuisi olisi ensiarvoisen tärkeää laittaa tulevana kesänä selektiivinen ahvenpaunetti pyyntiin sellaiselle paikalle, josta saadaan todella massoittain ahvenia. Kalastajat olivat erityisen kovin kiinnostuneita kokeilemaan silakkapaunetin kalapesän päässä olevaa pienehköstä suomukalaosastosta. Idean toimivuutta käytännössä tulisikin testata tarkemmin.


L-S Kalatalouskeskus

Petri Rannikko Seppo Kyllönen
toiminnanjohtaja piirikonsulentti

 

 


 

12.5.03 1. lajittelukalteri 36 mm, 2. kalteri (paunetista ulos) 15 mm

Etupesä    
Kalalaji Kpl Kg
ahven 3 0,504
särki 7 0,980
taimen 1 2.050
taimen 10 alamit.
siika 2 1,600
hauki 2 1,600
lahna 1 1,500
kuha 4 1,800
silakka 1 10
kampela 2  
kuore 10  

Takapesä    
Kalalaji Kpl Kg
ahven 26 3,432
särki 5 1,100
taimen 6 alamit.
kuha 20 alamit.
silakka 15  

Erityistä: Silakat olivat lähes kaikki etupesässä, vaikka ne olisivat kaikki voineet uida takapesään kaltereiden läpi. Tieto oli yllätys niin meille kuin kalastajille. Särki ja ahven menevät käytännössä kaikki etupesän kalterin läpi takapesään.

 

16.5.03 1. lajittelukalteri 36 mm, 2. kalteri (paunetista ulos) 15 mm

Etupesä    
Kalalaji Kpl Kg
ahven 10 4,111
siika 2 1,600
kuha 4 1,700
taimen 20 alamit.
silakka 700  

Takapesä    
Kalalaji Kpl Kg
ahven 13 0,680
särki 90  
kuha 23 alamit.
silakka 30  

Kokemisen jälkeen takakalteri laitettu umpeen havaksella. Etukalterin rakojen väljyys on juuri sopiva kuhan alamitan suhteen, eli siitä ei pääse mitantäyttävät kuhat läpi.

 

20.5.03 1. lajittelukalteri 36 mm, 2. kalteri (paunetista ulos) suljettu

Etupesä    
Kalalaji Kpl Kg
ahven 3 0,619
siika 4 2,000
kuha 4 1,700
kuha 5 alamit.
taimen 10 alamit.
silakka 800 arvio

Takapesä    
Kalalaji Kpl Kg
ahven yli 100 g   14,0
ahven alle 100 g   9,4
särki   18,0
kuha 33
alamit.
taimen 6 alamit.
silakka 13  

Koska takakalteri oli suljettuna tällä kokemiskerralla saatiin varmuus siitä, että silakat eivät todella mene etukalterin läpi vaikka ne pääsisivät vaivattomasti. Mitattiin takapesän suurimmat kuhat 8 kpl , vain 2 kpl oli juuri 37 cm mittaisia, eli rakojen väljyys (36 mm) on sopiva kuhan alamitalle.

 

24.5.03 1. lajittelukalteri 36 mm, 2. kalteri (paunetista ulos) 15 mm

Etupesä    
Kalalaji Kpl Kg
ahven   1,0
silakka   800
siika 1 0,3

Takapesä    
Kalalaji Kpl Kg
ahven   7,3
kuha 6 alamit.
silakka   6,0
taimen 10 alamit.

Kokemisen jälkeen vaihdettiin kalterit pienempi rakoisiin.

 

27.5.03 lajittelukalteri 25 mm, 2. kalteri (paunetista ulos) 20 mm

Etupesä    
Kalalaji Kpl Kg
ahven 35 5,042
silakka   800
kuha 8 2,442
hauki 1 1,500
särki 2 0,450
kampela 2  

Takapesä    
Kalalaji Kpl Kg
ahven 57 5,668
silakka 25  
merilohi 2 alamit.
taimen 3 alamit.
särki 10 1,400
kiiski 1  
kivinilkka 1  

Tyhjennettiin kalastaja Sahlstenien toimesta rysä silakoista kokonaan.

 

3.6.03 lajittelukalteri 25 mm, 2. kalteri (paunetista ulos) 20 mm

Etupesä    
Kalalaji Kpl Kg
ahven 24 3,648
silakka 60  
taimen 1 1,8
kuha 2 0,968
lahna 2 1,2
särki 2 0,4

Takapesä    
Kalalaji Kpl Kg
ahven 29 2,899
silakka   2,0
särki 3 0,450

Rysä hieman likainen.

 

10.6.03 lajittelukalteri 25 mm, 2. kalteri (paunetista ulos) 20 mm

Etupesä    
Kalalaji Kpl Kg
ahven 10 1,660
kuha 1 0,288
ruutana 1 0,250
taimen 1 alam.
nokkahauki 1 0,7
silakka   60

Takapesä    
Kalalaji Kpl Kg
ahven 47 4,358
kuha 1 170
silakka 8  

Rysä oli likainen, puhdistimme ennen kaikkea nielun johon oli tuuli kuljettanut järviruokoa ja muutenkin levää oli havaksissa haitalle asti. Rysän perässä oleva poikkipuu oli katkennut ja rysän yläpaula oli noin 50 cm veden pinnan alla. Laitoimme uuden poikkipuun.

 

17.6.03 lajittelukalteri 25 mm, 2. kalteri (paunetista ulos) 20 mm

Etupesä    
Kalalaji Kpl Kg
ahven   6,800
kuha 10 alam.
kuha 1 0,700
silakka   200
siika 1 0,030

Takapesä    
Kalalaji Kpl Kg
ahven   9,050
kuha 5  
silakka 10  

Turun sanomien toimittajat oli paikalla tekemässä lehtijuttua, joka julkaistiin 20.6.03 lehdessä.

 

26.6.03 lajittelukalteri 25 mm, 2. kalteri (paunetista ulos) 20 mm

Etupesä    
Kalalaji Kpl Kg
ahven 20 2,700
kuha 5 2,000
kuha 27 alam.
silakka   350
särki 12  
lahna 3  

Takapesä    
Kalalaji Kpl Kg
ahven 25  
kuha 6 alam.
särki 21  
silakka 15  

Tämä käyntikerta oli viimeinen josta otimme kontrollierän. Ahvenista vain kolme kutematta.
Rysä erittäin likainen. Olavi Sahlsten lupasi kokea rysää ja muuttaa kesällä toiseen pyyntipaikkaan josta verkoilla on muina kesinä saanut ahvenia.