Taustaa (pdf)

Santtu Marjunen
Ahorannantie 65 Taivassalo 13.7. 2003
23310 TAIVASSALO
gsm 050-5694520


Saaristomeren Ammattikalastus Pinnalle Sampi II
Timo Saarinen
Yliopistonkatu 11 a B 19
20100 Turku


Raportti selektiivinen ahvenpaunetti -kokeilusta

Johdanto
Saaristomeren Ammattikalastajat Pinnalle (Sampi II) projekti tilasi kalastaja ja pyydystenrakentaja Seppo Lambergilta (Pyhämaa) lajittelevan ahvenenpaunetin kevään 2003 ahvenen kalastukseen. Rysä suunniteltiin, siten että pyydyksen koentavaiheessa kalat lajittuisivat kolmeen kokoluokkaan. Kokeilu oli jatkoa kevään 2002 lajittelevan vannerysän koepyyntiin. Rysä laskettiin pyyntiin 8.5. ja nostettiin kuiville 30.6. Koepyynnistä, mittauksista ja punnituksista vastasi ammattikalastaja Santtu Marjunen Taivassalosta.

Selektiivisen ahvenpaunetin toimintaperiaate
Pyrittiin siihen, että ahvenet (viimeistään) koentavaiheessa uidessaan eri harvuisten lajittelukaltereiden läpi rysän eri osastoihin perää kohti lajittelisivat itse itsensä. Liinausvaiheessa muodostuu havaksesta ”suppilo” jonka pohjana on 500 x 500 mm ristikkoritilä. Kokemusten mukaan ahven ui ”häiriötilanteessa” voimakkaasti alaspäin jolloin pienimmät ahvenet uivat tehokkaasti ritilän läpi. Viimeinen ritilä oli pyydyksen viimeisessä päädyssä jolloin pienimpien ahventen olisi mahdollista uida vapauteen omin voimin. Tavoitteena oli saada pyyntiin paunetti joka vähentäisi ja nopeuttaisi kalastajan lajittelutyötä. Saavutettu aikahyöty parantaisi saaliin jäähdytysmahdollisuutta.
Paunetti viritettiin pyyntiin yksinomaan ankkureilla.

Paunetin rakenne ja tarvikkeet
Paunettihavas oli solmullista UV-suojattua nylon havasta, solmuväli 13 mm ja lanka 210/12. Yläpaula 10 mm punottua polypropenia. Apupaulat 4 mm punottua polypropenia. Alapaula 20 kg/100m lyijyköyttä. Pystypaulat = 2 x apupaulat. Kohot BHO7 160 320 g.
Perä ja suuliina metrin välein – hyppyverkko, potkut ja maa-aita 1,5 metrin välein. Ritilän yläpuolella oli 2 kpl BQO7 1,3 kg kohoja.
Kyllästysaineena bitumilakka. Perän koko 14 x 4 x 4 m. Ritilät valmistettiin 3 mm- ja ritiläkehys 8 mm R.S.T. puikosta. Harvuuksilla 40 mm, 30 mm ja 20 mm varustetut ritilät kiinnitettiin jamomalla havakseen. Suuliinan koko oli 7 x 9 x 6 m. Potkut 6 x 20 m. Maa-aita 6 x 40 m. Ankkuriköydet 8mm kierrettyä polypropenia – pituus vähintään 3 x veden syvyys. Häntänarut 5 mm kierrettyä polypropenia – pituus siten, että riittää reilusti pohjasta pinnalle.

TULOKSIA

Lasku ja koenta
Rysän pyyntiin viritys oli kohtalaisen helppoa. Kovalla virtauksella vaikeampaa.
Koenta vaatii hieman totuttelua. Pienillä kalamäärillä helppoa – suuremmilla määrillä koenta vaikeutuu.

Saalis
Rysästä saatiin saalista yhteensä noin 1500 kiloa – pääasiassa silakkaa. Ahventa oli yhteensä 58 kiloa ja kuhaa 45,5 kg.
Ahvenia saatiin välipesästä 25 kpl. Näiden keskipaino oli 275 grammaa . Muu ahvensaalis tuli takapesästä. Näistä 120 kpl punnittiin keskipainon ollessa 135 grammaa.
Ahvensaaliista on erilliset liitteet.

Yhteenveto
Lajitteleva ahvenrysä toimii käytännössä. Ritilät lajittelevat ahvenet ja muut lajit. Alle 100 gramman ahvenet pääsivät takapesän ritilästä uimaan läpi.

Parannusehdotuksia
Ritilöiden mitoitus ratkaisee lopputuloksen. Ensimmäinen ritilä oli pyydyksessä liian harva – kaikki kalat pääsivät uimaan läpi. Pitäisi olla useita eri mitoituksella varustettuja ritilöitä joiden vaihto kesken kalastuksen olisi nopeaa ja helppoa.
Aidan ja potkujen silmäharvuus oli liian pieni – kalasti silakkaa.
Alapaula tulisi tehdä kevyemmäksi käsiteltävyyden parantamiseksi.
Haukia ei ollut saaliissa – uivat laidan yli pois (?).

Näkemyksiä jatkosta
Lajittelun tarve oli tänä keväänä vähäistä. Yli 250 g painavien ahventen osuus oli vähäinen ja niistä saatu hinta ei merkittävästi parempi. Alle 80 g / 18 cm:n ahventen poistamiseksi riittäisi päätyseinään yksi ritilä.
Käsin tehtävästä lajittelusta ei päästä eroon johtuen sivusaaliista (esim. kuha).
Jatkona kokeilulle voisi harkita keväällä 2004 ns. varsinaisessa ahvenrysäpaikassa. (Löytyykö käytettävissä oleva paikka?).

SAMPI II –projektin kysymyksiä Santtu Marjuselle:
1. AJATUS: RYSIEN PERÄÄN SIJOITETTAISIIN AINOASTAAN YKSI RITILÄ PIENTEN AHVENTEN VAPAUTUMISEKSI SEKÄ VENEESEEN YHDEN MIEHEN *)”LAJITTELUPÖYTÄ” LAJITTELUN NOPEUTTAMISEKSI, HELPOTTAMISEKSI JA TYÖASENNON PARANTAMISEKSI. RIITTÄÄKÖ VENEESSÄ TILA, YM?

”Saattaa tulla liian ahdasta, riippuen lajittelupöydän koosta. Harvoin alkukeväällä ylimääräistä tilaa koska saaliit ovat isoja. Pöytä ei voi olla kovin korkea, ettei haavilla tarvitse nostaa kaloja kovin ylös.”

*) (NOSTETAAN SAALIS HAAVILLA PÖYDÄLLE – LIU’UTETAAN AHVENET KOKOLUOKKINEEN OMAAN LAATIKKOON – ALAMITTAISET KUHAT MEREEN – SIVUSAALIS OMAAN LAATIKKOON – REHU OMAAN LAATIKKOON)

2. PITÄISIKÖ SELEKTIIVISTÄ AHVENRYSÄÄ KOKEILLA SYKSYLLÄ?

”Ahventa saa syksyisin (useimmiten) paremmin verkoilla. Ahvenet eivät tahdo mennä jostain syystä rysään syksyllä.”

Raportin laativat:

Timo Saarinen
Santtu Marjunen
Seppo Lamberg



Liitteet:
1. saalisyhteenveto
2. painotaulukko
3. pituustaulukko