Saaristomeren Ammattikalastajat ry selvitti SAMPI-projektin
yhteydessä ammattikalastuksen nykytilaa Saaristomerellä. Myös
kalavirtojen kulku sekä satamien käyttötavat, puutteet ja
kehittämismahdollisuudet selvitettiin. Yhdeksi suurimmista
ongelmista kalan laadun kannalta osoittautui puutteellinen,
paikoin olematon kylmäverkko.
Saaristomeren ammattikalastuksen strategian vv. 2002 - 2006
tärkeimmäksi tavoitteeksi kirjattiin rakenteellisesti täydennetyn
ja toimivan kylmäverkon luominen alueelle.
Kala kulkeutuu Saaristomerellä markkinoille usean maihintuontipaikan
tai keräilypisteen kautta. Noin puolet ammattikalastajien
suomukalasaaliista puretaan kunnallisiin tai "yleisiin" maihintuontipaikkoihin,
joiden varustetaso on useimmiten vaatimaton. Toinen puoli
saaliista puretaan kalastajien omiin laitureihin, joita on
alueella lukematon määrä.
Yksittäisten isojen kalasatamien merkitys suomukalakalastuksessa
on paljon pienempi kuin muualla rannikolla. Isommiksi (varustetasoltaan
monipuolisemmiksi) kalasatamiksi Saaristomeren alueella voidaan
katsoa kolme satamaa; Tuomaraisten, Käldingen ja Kasnäsin
kalasatamat. Kuitenkin selvästi alle 10 prosenttia alueen
suomukalasaaliista otetaan maihin näiden satamien kautta.
Saaristomeri on Suomen tärkeintä suomukalan kalastusaluetta.
Esimerkiksi yli puolet Suomen koko ammattikalastuksen ahven-
ja kuhasaaliista pyydetään täältä. Ahvenen voimakkain kalastussesonki
sattuu toukokuulle, jolloin vedet ja ilma alkavat lämmetä,
ja kylmähuollon merkitys korostuu entisestään. Myös silakan
rysäkalastuksen sesonki sijoittuu touko-kesäkuulle, ja ilman
lämmetessä alueella olevien jääkoneiden kapasiteetti on täysin
riittämätön saaliin tyydyttävään jäähdyttämiseen.
Saaristomeren kylmäverkko tarvitsee pikaista kehittämistä
rakenteellisella tasolla, unohtamatta kuitenkaan kehitystyön
yhteydessä tarvittavaa koulutusta sekä kalastajille että kalankeräilijöille/-ostajille.
Kalastajien ja keräilijöiden motivoivan koulutuksen jälkeen
on toimiva kylmäverkko myös ensimmäinen, perusedellytys
EU:n rakennetukiohjelmassakin esitetylle visiolle korkealuokkaisesta
ja vastuullisesti tuotetusta kalasta.
KYLMÄVERKKOPROJEKTIN KUVAUS JA TAVOITTEET
Tavoitteena on
LUODA JUURI SAARISTOMERELLE SOPIVAT EDELLYTYKSET TUOTTAA
LAADUKASTA KALAA, TALOUDELLISESTI KANNATTAVASTI JA VASTUULLISESTI
Tämä voi tapahtua
- investoimalla infrastruktuuriin; kalasatamien tiloihin,
kalustoon ja ympäristöön
- kalastajan ja kalanostajan tekemisiä parantamalla
Ensimmäisessä vaiheessa
- laaditaan lähtötilakartoitus jatkoetenemisvaihtoehtoineen
ensimmäisten kalastajien tiedotus- ja koulutustilaisuuksien
jälkeen
- laaditaan yleissuunnitelma/-analyysi siitä, miten Saaristomeren
keskeiset maihintuontipaikat tulisi ylipäätään varustaa
ja miten kalastus- ja keräilyprosesseja tulisi kehittää,
jotta kylmäverkko kokonaisuutena toimisi hyvin.
Tämän lisäksi
- laaditaan tarkemmat suunnitelmat ensisijaisiksi
kehittämiskohteiksi osoittautuneiden maihintuontipaikkojen
varustamiseksi purettavien saalismäärien ja käyttäjämäärien
vaatimalle tasolle
- laaditaan koulutusohjelma ja koulutetaan alueella
toimivia kalastajia ja kalankeräilijöitä mm. jää-/kylmäasemien
käyttöön sekä kalan säilyvyyteen ja laatuun vaikuttaviin
tekijöihin
- laaditaan seurantasuunnitelma kylmäverkon käytännön
toimivuuden toteamiseksi
Taustatietolähteinään käytetään pääasiassa SAMPI-projektin
julkaisua Ammattikalastuksen nykytila Saaristomerellä sekä
hankkeen johtoryhmän asiantuntemusta.
Hankkeen toinen vaihe on suunnitelmien käytännön toteuttamista.
Tähän vaiheeseen sisältyy sekä maihintuontipaikkojen varustetason
parantaminen että kalastajien ja kalankeräilijöiden neuvonta
ja koulutus. Maihintuontipaikkojen varsinaisesta varustelusta
ei koidu kuluja tälle projektille, sillä työ pyritään toteuttamaan
yhteistyössä asianomaisten kuntien kanssa.
Lue kylmäverkkohankkeen käytännön vaiheista sivulta
Uutiset
/ SAMPI II projekti
|
