 
|
SAARISTOMEREN PIENIMUOTOISEN RANNIKKOKALASTUKSEN NELIKENTTÄ-ANALYYSI
(SWOT-analyysi)
Saaristomeren pienimuotoisen rannikkokalastuksen tulevaisuuden
vision ja strategian luominen edellyttää nk. SWOT-analyysin
laatimista. Tämä tarkoittaa elinkeinon vahvojen ja heikkojen
puolien, mahdollisuuksien ja uhkakuvien kartoittamista,
sekä yhteenvetoa toimintaympäristön muuttujista. Strategian
laatimiseksi analyysi on myös kytkettävä yhteen Saaristomeren
ammattikalastuksen nykytila -raportin tilastotietojen
kanssa.
VAHVUUDET
-
monet kalakannat hyvässä kunnossa Saaristomerellä
-
ahvenesta ja kuhasta tulossa vahvoja
vuosiluokkia rekrytointiin jo vuodesta 2001 lähtien
-
lahnakannat voimakkaasti vajaahyödynnetyt
-
osassa Saaristomerta on siikakanta
hyvässä kunnossa istutusten ansiosta
-
silakan lisääntyminen onnistunut
hyvin vuosina 1997 ja -99
-
kalavedet lähellä kalastajaa
-
melkein koko alueella toimii järjestelmällinen
kalankeräily
-
suomukalan kysyntä edelleen Suomessa
suurta
-
alueella liikkuu kesäaikaan kymmeniä
tuhansia turisteja = potentiaalisia asiakkaita aivan
lähellä
-
suomalaisen luonnonkalan maine on ainakin
vielä puhdas kala
-
kalan arvostus kuluttajien keskuudessa
nousussa
HEIKKOUDET
-
ammattikalastajien ikärakenne; yli puolet
yli 50-vuotiaita
-
verrattuna muuhun yritystoimintaan uuden
kalastajan vaikea tulla alalle (ilman isän/suvun perintöä
= veneitä, pyydyksiä, kalavesiä ja rantaa)
-
panostus kalan laatuun puuttuu useilta
kalastajilta ja kalan ostajilta (tahdon puute / tiedon
puute)
-
laadun epätasaisuus korostuu vielä,
kun ammattikalastajien ja "harrastelijoiden" kalat menevät
samoille markkinoille erittelemättöminä
-
tiedon puute;
ei esimerkiksi tiedetä kalan jäähdytyksen tai hitaan
kuoleman vaikutusta kalan säilyvyyteen
-
hyödyntämättömiä kalavesiä vaikea saada
käyttöön
-
päätoimisia ammattikalastajia hyvin
vähän
-
toiminta on Saaristomerellä hajallaan
ja välimatkat pitkiä, mistä seuraa
-
kalastajien välinen yhteistyö hankalaa
-
kalan markkinointivaihtoehdot paikoitellen
vähäiset tai olemattomat
-
kalan kuljetus ja keräily kallista.
Kalan keräilyn kalleuteen vaikuttavat myös ainakin
tiettyjen alueiden vähäiset saalismäärät ja vähäiseen
kalamäärään nähden ylimitoitettu keräilykalusto
-
maihintuontipaikkojen varustus useimmiten
alkeellinen
-
sesonkiluonteisuus - kalan vastaanoton
ja jatkomarkkinoiden tukkeutuminen
-
etenkin suomenkielisellä alueella jäiden
saanti vahvasti sidottu tiettyyn ostajaan
-
käytetään tehokkaammin hyväksi vahvaa
markkina-asemaa; noin puolet koko Suomen ahven- ja kuhasaaliista
pyydetään Saaristomereltä
-
käytetään hyväksi Saaristomeren tiettyjen
kalakantojen voimakas sesonki-luontoisuus
-
Saaristomeren rysä- ja verkkosilakasta
merkkituote
-
tehdään elinkeinosta kannattavaa (kannattavampaa)
ammattimaistumalla; muun muassa seuraavin keinoin
-
panostetaan työhön todellisen tiedon
pohjalta - koulutus
-
panostetaan laatuun - saadaan kalalle
parempi hinta
-
lisätään kalastajien välistä yhteistyötä
markkinoinnissa
-
tutkitaan mahdollisuuksia / otetaan
käyttöön kalastusalalle sopivia tekniikan uusia
sovellutuksia - esim. uudet pyydystyypit ja materiaalit
/ kaikuluotaimet
-
käytetään tehokkaasti hyväksi EU:n rakennetukia
kalastajien omiin kehittämis-, yhteistyö- ja koulutusprojekteihin,
esim. strategiassa
esitettyjen toimenpide-ehdotusten toteuttamiseen
-
dioksiiniuutisointi ja -päätökset vaikuttavat
kuluttajien ostokäyttäytymiseen ("voiko mitään kalaa
syödä")
-
kuhan alamitan muutosesitysten toteutuminen
-
Saaristomeren veden tila heikentyy edelleen.
Pyydysten likaantuminen lisää pesukustannuksia ja työmäärää
sekä heikentää kalastavuutta.
-
Saaristomeren pohjien tila heikentyy
edelleen. Silakan, siian ja kampelan kutualueita jo
menetetty
-
saalismäärät pienenevät niin, että järjestelmällinen
kalankeräily ei enää kannata
-
hyljevahingot pyydyksille
ja saaliille lisääntyvät
-
merimetsokanta voimistuu liikaa. Myös
voimistuva harmaahaikarakanta saattaa aiheuttaa ongelmia
-
petovesikirpun massaesiintymät
-
uusia kalastajia ei saada alalle
-
kalastajien
motivaatio ja innostus panostaa laatuun ja uudenlaisiin
toimintatapoihin ei ole riittävä
-
ellei kalastuksen kannattavuutta saada
parannettua, eivät investoinnitkaan ole mahdollisia
ja kalusto vanhenee nopeasti
|
|
