Saaristomerellä silakkapaunetit (=avorysät) on
perinteisesti viritetty pyyntiin seipäiden avulla. Viritys
seipäillä ei kuitenkaan onnistu koviin tai hiekkaisiin
pohjiin. Myös veden sy-vyys estää paikoitellen
virittämisen.
SAMPI II -projekti valmistutti keväällä 2003
käyttöönsä kaksi elementtiputkista koottavaa,
silakkapaunetin kalapesään kiinnitettävää koentakehikkoa.
Tavoitteena oli kehittää silakan paunettikalastukseen
menetelmä, joka mahdollistaa pyydyksen helpon ja nopean
virittämi-sen ja kokemisen meren pohjasta ja veden syvyydestä riippumatta.
Kehikon tuli olla kelluva, meriveden ja auringon kestävä sekä liikuteltavuuden
ja varastoin-nin takia osiin purettava (elementit laippaliitoksin).
Kehikkojen putkimateriaali tilattiin IPS OY:ltä Kuhmoisista,
ja kehikot valmisti T:mi Kari Jauhiainen Jyväskylästä.
Silakkapaunettikehikko / Sahlstén
Ammattikalastaja Olavi Sahlsténin koekäyttöön
luovutettu kehikko valmistettiin Sahlsténin olemassa
olevan silakkapaunetin mittojen mukaiseksi. Kehikko oli kooltaan
30 m x 9 m, ja se oli valmistettu 300 mm x 9,0 mm putkesta.
Kehikon toimitus projektille myöhästyi vuonna
2003, joten se saatiin koekalastukseen vas-ta kalastuskaudella
2004.
Sahlsténin kokemukset kehikon käytöstä kalastuskaudella
2004
Kokoaminen
Kehikon valmistaja oli toimittanut tuotteen mukana selkeät
kokoamisohjeet. Kehikko koot-tiin Merimaskun kalasatamassa.
Kokoaminen oli helppoa, ja siihen meni kolmelta mieheltä vain
noin tunti.
Kehikon kuljetus pyyntipaikalle ja paunetin pyyntiin
virittäminen
Kehikko pudotettiin sataman rannasta veteen (1,5 metrin pudotus),
ja se kesti pudotuksen hyvin.
Kehikko hinattiin pyyntipaikalle Kalkun itäpuolelle
(60o 27’, 22o 3´).
Paunetti viritettiin pyyntiin 5. kesäkuuta. Kalapesä vedettiin
paikalleen kehikon alta ja kiin-nitettiin kehikkoon naruilla.
Työ sujui helposti ja ongelmitta. Veden syvyys pyyntipaikalla
oli noin 10 metriä.
Pyydyksen kokeminen
Pyydys koettiin kahden veneen voimin, kuten kalastaja miehistöineen
kokee muutkin pau-nettinsa. Pienempi vene kiersi pesää ja
nosti ja kiristi sitä koennan vastapuolelta. Kaksi miestä veti
kalapesää isommasta aluksesta, johon kalat otettiin
imurilla.
Pyyntipaikan luonnonolosuhteet olivat ankarat. Paikalla
vallitsivat kovat tuulet. Samoin Ruotsin laivojen ja satojen
huviveneiden aiheuttama aallokko oli pyyntipaikalla hyvin
voi-makasta.
Pyydys nostettiin 4. elokuuta. Tällöin kehikon
toinen pää aukaistiin, ja veneellä ajettiin
ke-hikon keskelle irrottamaan se kalapesästä. Pyydyksestä saatu
silakkasaalis koko kalas-tuskaudelta oli noin 10 tonnia.
Tiivistelmä kalastajien kommenteista ja parannusehdotuksista
| • |
kehikko on kevyt, helppo koota, ottaa ylös ja
purkaa |
| • |
erittäin hyvä vaihtoehto seiväsviritykselle
kovilla pohjilla tai silloin kun pohja jyrkke-nee äkisti
kalapesän alla. Jos kuitenkin veden syvyys pyyntipaikalla
on vain 6-7 metriä, virittäminen seipäillä tulee
helpommaksi kuin kehikolla |
| • |
elementtien liitoskohtien pitäisi olla pidemmältä matkalta
sisäkkäin, jotta kehikko oli-si tukevampi (n. ½ m
lisää). Hitsaussauma repesi parin sentin pituudelta
muutamis-ta liitoskohdista liitoksen U-mallisesta holkista.
Ilman läheisten pystytolppien ympäri menevää sidontaliinaa
koko liitos olisi hajonnut. Kalastajien mielestä toinen
liina ve-dettynä holkin ympäri estäisi
sauman repeämisen. |
| • |
liitoskohdat olivat oikeastaan kehikon ainoa heikko
kohta, muuten se toimi ja kesti hyvin erittäin kovissa
olosuhteissa |
| • |
kehikon pystytolppien välillä olevia liinoja
täytyi kiristellä usein, koska ne veden vai-kutuksesta
löystyivät koko ajan. Jos elementit olisivat
liitoskohdistaan olleet pidem-mälti sisäkkäin,
ei liinojen löystymiseenkään olisi tarvinnut
niin kiinnittää niin paljon huomiota |
| • |
jos kalapesässä on 10 - 15 tonnia kalaa,
sen kokeminen kehikon ulkopuolelta tulee vaikeaksi; pesää ei
pysty sen kalamäärän takia miesvoimin
vetämään. Tällöin olisi päästävä kehikon
sisälle. Sama koskee tilannetta, jossa kehikon leveys
on yli 9 metriä. Kehikkoon oli jätetty pystytolpaton
kohta, josta periaatteessa voisi mennä yli veneellä.
Kalastajat eivät sitä kuitenkaan yrittäneet. |
|