viiva
ETUSIVULLE
viiva
Saaristomeren ammattikalastuksen nykytila
Selvitys (pdf)
Nelikenttäanalyysi
Strategia v. 2002-2006
viiva
SAMPI II projekti

Taustaa

Pyydyskehittely
Pyydysselvitys
Ahvenraportti, Taivassalo
Ahvenraportti, Airisto
Selektiiviset ahvenrysät v. 2004
Silakkapaunetin ponttonikehikot
Push Up -rysät
Kylmäverkko
Elintarvikeseminaari
Lajittelun kehittäminen
viiva
Saaristomeren pyyntitekniikka selvitys 2003.pdf, 1,72 Mt
Skärgårdshavets fiskeredskapsutredning 2003.pdf, 1,81 Mt
viiva
Uutiset
Kuvagalleria
Linkit
 
Silakkapaunetin ponttonikehikot v. 2004


Saaristomerellä silakkapaunetit (=avorysät) on perinteisesti viritetty pyyntiin seipäiden avulla. Viritys seipäillä ei kuitenkaan onnistu koviin tai hiekkaisiin pohjiin. Myös veden sy-vyys estää paikoitellen virittämisen.

SAMPI II -projekti valmistutti keväällä 2003 käyttöönsä kaksi elementtiputkista koottavaa, silakkapaunetin kalapesään kiinnitettävää koentakehikkoa. Tavoitteena oli kehittää silakan paunettikalastukseen menetelmä, joka mahdollistaa pyydyksen helpon ja nopean virittämi-sen ja kokemisen meren pohjasta ja veden syvyydestä riippumatta.

Kehikon tuli olla kelluva, meriveden ja auringon kestävä sekä liikuteltavuuden ja varastoin-nin takia osiin purettava (elementit laippaliitoksin).

Kehikkojen putkimateriaali tilattiin IPS OY:ltä Kuhmoisista, ja kehikot valmisti T:mi Kari Jauhiainen Jyväskylästä.

Silakkapaunettikehikko / Sahlstén

Ammattikalastaja Olavi Sahlsténin koekäyttöön luovutettu kehikko valmistettiin Sahlsténin olemassa olevan silakkapaunetin mittojen mukaiseksi. Kehikko oli kooltaan 30 m x 9 m, ja se oli valmistettu 300 mm x 9,0 mm putkesta.

Kehikon toimitus projektille myöhästyi vuonna 2003, joten se saatiin koekalastukseen vas-ta kalastuskaudella 2004.

Sahlsténin kokemukset kehikon käytöstä kalastuskaudella 2004

Kokoaminen
Kehikon valmistaja oli toimittanut tuotteen mukana selkeät kokoamisohjeet. Kehikko koot-tiin Merimaskun kalasatamassa. Kokoaminen oli helppoa, ja siihen meni kolmelta mieheltä vain noin tunti.

Kehikon kuljetus pyyntipaikalle ja paunetin pyyntiin virittäminen
Kehikko pudotettiin sataman rannasta veteen (1,5 metrin pudotus), ja se kesti pudotuksen hyvin.

Kehikko hinattiin pyyntipaikalle Kalkun itäpuolelle (60o 27’, 22o 3´).

Paunetti viritettiin pyyntiin 5. kesäkuuta. Kalapesä vedettiin paikalleen kehikon alta ja kiin-nitettiin kehikkoon naruilla. Työ sujui helposti ja ongelmitta. Veden syvyys pyyntipaikalla oli noin 10 metriä.

Pyydyksen kokeminen
Pyydys koettiin kahden veneen voimin, kuten kalastaja miehistöineen kokee muutkin pau-nettinsa. Pienempi vene kiersi pesää ja nosti ja kiristi sitä koennan vastapuolelta. Kaksi miestä veti kalapesää isommasta aluksesta, johon kalat otettiin imurilla.

Pyyntipaikan luonnonolosuhteet olivat ankarat. Paikalla vallitsivat kovat tuulet. Samoin Ruotsin laivojen ja satojen huviveneiden aiheuttama aallokko oli pyyntipaikalla hyvin voi-makasta.

Pyydys nostettiin 4. elokuuta. Tällöin kehikon toinen pää aukaistiin, ja veneellä ajettiin ke-hikon keskelle irrottamaan se kalapesästä. Pyydyksestä saatu silakkasaalis koko kalas-tuskaudelta oli noin 10 tonnia.


Tiivistelmä kalastajien kommenteista ja parannusehdotuksista

kehikko on kevyt, helppo koota, ottaa ylös ja purkaa
erittäin hyvä vaihtoehto seiväsviritykselle kovilla pohjilla tai silloin kun pohja jyrkke-nee äkisti kalapesän alla. Jos kuitenkin veden syvyys pyyntipaikalla on vain 6-7 metriä, virittäminen seipäillä tulee helpommaksi kuin kehikolla
elementtien liitoskohtien pitäisi olla pidemmältä matkalta sisäkkäin, jotta kehikko oli-si tukevampi (n. ½ m lisää). Hitsaussauma repesi parin sentin pituudelta muutamis-ta liitoskohdista liitoksen U-mallisesta holkista. Ilman läheisten pystytolppien ympäri menevää sidontaliinaa koko liitos olisi hajonnut. Kalastajien mielestä toinen liina ve-dettynä holkin ympäri estäisi sauman repeämisen.
liitoskohdat olivat oikeastaan kehikon ainoa heikko kohta, muuten se toimi ja kesti hyvin erittäin kovissa olosuhteissa
kehikon pystytolppien välillä olevia liinoja täytyi kiristellä usein, koska ne veden vai-kutuksesta löystyivät koko ajan. Jos elementit olisivat liitoskohdistaan olleet pidem-mälti sisäkkäin, ei liinojen löystymiseenkään olisi tarvinnut niin kiinnittää niin paljon huomiota
jos kalapesässä on 10 - 15 tonnia kalaa, sen kokeminen kehikon ulkopuolelta tulee vaikeaksi; pesää ei pysty sen kalamäärän takia miesvoimin vetämään. Tällöin olisi päästävä kehikon sisälle. Sama koskee tilannetta, jossa kehikon leveys on yli 9 metriä. Kehikkoon oli jätetty pystytolpaton kohta, josta periaatteessa voisi mennä yli veneellä. Kalastajat eivät sitä kuitenkaan yrittäneet.

 

 

Silakkapaunettikehikko / Salonen & Johtela

Reima Salosen ja Eerik Johtelan yhteiseen koekäyttöön luovutettu kehikko valmistettiin Salosen olemassa olevan silakkapaunetin mittojen mukaiseksi. Kehikko oli kooltaan 18 m x 7 m, ja se oli valmistettu 200 mm x 7,7 mm putkesta.

Kehikon toimitus projektille myöhästyi vuonna 2003, joten se saatiin koekalastukseen vas-ta kalastuskaudelle 2004.

Salosen ja Johtelan kokemukset kehikon käytöstä kalastuskaudella 2004

Kokoaminen
Kehikon valmistaja oli toimittanut tuotteen mukana selkeät kokoamisohjeet. Kehikko koot-tiin Taivassalossa Tuomaraisten kalasatamassa 13.5. Kokoaminen oli helppoa, ja siihen meni kahdelta mieheltä yhteensä parisen tuntia. Kehikossa olevat pystytolpat (kalapesän kiinnittämistä varten) olivat Salosen ja Johtelan mielestä liian matalat, joten he lisäsivät tolppien korkeutta työntämällä (hakkaamalla) tolppien sisälle parin-kolmenkymmenen sent-timetrin pituiset palaset kakkosnelosta. Kalastajien mielestä esimerkiksi tuulisella paikalla oleva pyydys on helpompi kokea, kun kalapesä on ylempänä.

Kehikon kuljetus pyyntipaikalle ja paunetin pyyntiin virittäminen
Kehikko pudotettiin sataman rannasta veteen (parin metrin pudotus). Kehikko kesti pudo-tuksen hyvin. Pudotuksessa yksi liitoskohta pyrki tosin hieman avautumaan, mutta tilanne saatiin korjatuksi veneestä käsin.

Kehikko hinattiin pyyntipaikalle Kaurisluodon länsipuolelle (60o26’, 21o34’), jonne se ank-kuroitiin odottamaan tuulten tyyntymistä.

Paunetti viritettiin pyyntiin 25.5. Kehikko kiinnitettiin kalapesään naruilla, ja työ sujui hel-posti ja ongelmitta. Pyyntisyvyys oli 17 kyynärää eli noin 10 metriä.

Pyydyksen kokeminen
Pyydys koettiin sen itäpuolelta. Ensimmäisellä koentakerralla huomattiin, että kehikon län-sipuolen ankkuriköysiä täytyi kiristää, koska koentatilanteessa länsipuolen liitoskohdat al-koivat taipua sisäänpäin.

Kaiken kaikkiaan pyydyksen kokeminen oli helppoa. Vielä helpommaksi sen voisi kalasta-jien mukaan tehdä se, että kehikkoputki olisi paksumpi (tai kaksi pukea vierekkäin) ainakin pyydyksen koentapuolella. Näin kehikon reunalla voisi kävellä.

Pyyntiaikana paikalla vallitsivat kovat tuulet.

Pyydys nostettiin (Reima, laitatko päivämäärän). Pyydyksestä saatu silakkasaalis koko kalastuskaudelta oli hieman alle 20 tonnia.


Tiivistelmä kalastajien kommenteista ja parannusehdotuksista

kehikko on kevyt, helppo koota, ottaa ylös ja purkaa
hyvä vaihtoehto seipäillä virittämiselle, koska
o seipäitä on nykyään vaikea saada
o jo nyt on pitänyt siirtyä syvempiin vesiin, joissa seiväsviritys vaikeaa tai mahdotonta. Tulevaisuudessa ehkä siirryttävä vielä syvempiin vesiin
o mahdollistaa virityksen koviin pohjiin
paksumpi tai kaksinkertainen putki ainakin kehikon koennan puoleiselle sivulle mahdollistaisi kävelyn kehikon reunalla, helpottaisi koentaa
kalapesän kiinnittämiseen tarkoitetut kehikon pystytolpat saisivat olla 20 – 30 cm korkeammat
elementtien liitoskohtien pitäisi olla pidemmältä matkalta sisäkkäin, jotta kehikko oli-si tukevampi. Liitoskohdat olivat oikeastaan kehikon ainoa heikko kohta, muuten se toimi ja kesti hyvin erittäin tuulisissa olosuhteissa

seiväsviritys mahdollistaa pesän virittämisen hiukan ”levälleen” pesän keskeltä, mutta kehikkoviritys ei tätä mahdollista. Näin ollen kehikkopesä pystyy ottamaan hieman vähemmän kalaa sisään, koska ahtaampana siellä tulee nopeammin pimeää