Taustaa

SAARISTOMEREN PIENIMUOTOISEN RANNIKKOKALASTUKSEN
VISIO JA STRATEGIA V. 2002 - 2006

3.1 KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

Strategian tilastollinen selvitysosa ja nelikenttäanalyysi viittaavat yhä uudelleen samoihin kehittämiskohteisiin; kylmäverkkoon, laatuun sekä uusiin kalastajiin ja vesialueisiin. Kylmäverkon kehittämisen kautta on saatavissa laadukkaampia tuotteita, lisää kannattavuutta ja lisäarvoa koko elinkeinokalataloudelle. Saaristomeren muutosten (mm. veden laatu, vesikasvien lajimuutokset ja esiintyminen, liettyneet pohjat ja -kutualueet, hylje, merimetso) myötä kalan käyttäytyminen on muuttunut ja ammattikalastajille tulee antaa mahdollisuus harjoittaa ammattiaan myös nykyisin hyödyntämättömillä vesialueilla. Ilman riittäviä vesialueita ei uusien ammattikalastajienkaan tulo alalle ole mahdollista.

3.2 VISIO VUONNA 2006

SAARISTOMERELLE ON LUOTU ULKOISET OLOSUHTEET LAADUKKAAN KALAN TUOTTAMISEKSI TALOUDELLISESTI KANNATTAVASTI JA VASTUULLISESTI. AMMATTIKALASTAJAT ON MOTIVOITU HYÖDYNTÄMÄÄN MAKSIMAALISESTI "UUDEN" TOIMINTAYMPÄRISTÖN TARJOAMIA MAHDOLLISUUKSIA

3.3 TAVOITTEET

• jäitä on kaikkien ammattikalastajien hankittavissa markkinointikanavasta riippumatta
• kalan säilyvyyden lisääntyminen on mahdollistanut kalastuksen ja kalan jatkokäsittelyn tehostamisen
• kalastuksen kannattavuus paranee uusien pyyntitekniikoiden ja pyydysten avulla
• kalankeräilyä ja kuljetusta on kehitetty ja järkeistetty
• laatutyöhön sitoutuneet kalastusyritykset saavat työstään paremman tuloksen
• muidenkin kalastajien kuin "laaturyhmän" laatutietoisuus on noussut; jäitä käytetään eikä kaloja toimiteta elävinä eteenpäin. LAATURYHMÄÄN HALUTAAN PÄÄSTÄ MUKAAN
• uusia kalastajia on tullut alalle
• kalastajien välinen yhteistyö on lisääntynyt
• ammattikalastajien käyttöön on saatu uusia käyttökelpoisia kalavesiä
• useimpia kalalajeja hyödynnetään täysipainoisesti

3.4 KÄYTÄNNÖN TOIMENPITEET VUOSINA 2002 - 2006

Ryhtymällä seuraaviin käytännön toimenpiteisiin, vision ja tavoitteiden toteuttaminen voidaan aloittaa. Kalastuksen kannattavuuden parantumista ei ole realistista odottaa välittömästi toimenpiteiden käynnistyttyä. Positiivisia vaikutuksia voitaneen odottaa vastaa strategiakauden loppupuolella.

1. Elinkeinon elvyttäminen aloitetaan nelikenttäanalyysin tärkeimmiksi osoittaneilla perushankkeilla, joista ensimmäinen on kylmäverkon kehittäminen. Rakenteellisesti täydennetty ja toimiva kylmäverkko (jäät ja kylmätilat lähemmäksi kalastajaa / kylmätilojen käyttäjien ja kalankeräilijöiden neuvonta ja koulutus) luo pohjan kaikille muille hankkeille. Saaristomeren Ammattikalastajat ry:n "Saaristomeren kylmäverkko kuntoon" -hanke käynnistyy vuonna 2002 (SAMPI II osa-alue 1).
   Toteuttaja: Saaristomeren Ammattikalastajat ry.
2. Laatustrategia toteutetaan Saaristomerellä ensisijaisesti valtakunnallisen projektin raameissa ja koko Suomen kattavana yhteistyönä. Hankkeen käytännön tason työskentely alkaa vuonna 2002 eri puolille Suomea perustettavien pilottiryhmien avulla. Saaristomeren alueelle perustetaan ainakin yksi pilottiryhmä.
   Toteuttaja: Pro Kala ry.
3. Uusien kalavesien saaminen ammattikalastuksen käyttöön palvelisi osittain myös hyljekysymyksen ongelmaratkaisua. "Kalavedet käyttöön" -projekti (L-S Kalatalouskeskus ry, Satakunnan Kalatalouskeskus ja Åbolands Fiskarförbund rf.) jonka tavoitteena on saada uusia vuokrasopimuksia hyödyntämättömille vesialueille. Hanke päättyy vuonna 2002. Mikäli asetetut tavoitteet eivät toteudu on aloitettava toimenpiteet lainsäädännön muuttamiseksi.
   Toteuttaja 1. vaihe: LS-Kalatalouskeskus ry, Satakunnan Kalatalouskeskus ja Åbolands Fiskarförbund rf.
   Toteuttaja 2. vaihe: Saaristomeren Ammattikalastajat ry
4. Uusien ammattikalastajien saaminen Saaristomerelle on jo alan ikärakenteenkin takia välttämätöntä. On selvitettävä lopettavan kalastajan mahdollisuudet luovuttaa kalusto ja tietotaito uudelle yrittäjälle. Aloittavalle on järjestettävä peruskoulutus, vesialueet, asunto vesialueiden lähistöltä, laituri ja pyyntikalusto.
   Toteuttaja 1. vaihe: Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti
   Toteuttaja 2. vaihe: Saaristomeren Ammattikalastajat ry. ja saaristokunnat (SAMPI III alkaen 1.1. 2005)
5. Kalanpyydysten ja pyyntitekniikan kehittäminen. Saaristomeren ammattikalastajat käynnistää "Kalanpyydysten kehittämishankkeen" vuonna 2002 (SAMPI II osa-alue 2). Konsultin laatiman Saaristomeren pyydysteknisen kartoituksen jälkeen laaditaan pyyntimenetelmille kehittämissuunnitelma. Selektiivisten rysien ja paunettien rakentaminen ja kokeilu aloitetaan esitutkimuksen kanssa samanaikaisesti.
   Toteuttaja 1. vaihe: Iconex Oy ja RKTL
   Toteuttaja 2. vaihe: Saaristomeren Ammattikalastajat ry
6. Uudet markkinointikanavat. Vaaditaan kalanostajilta sitoutumista laatukriteereihin. Luodaan valmiudet uusien markkinointikanavien avaamiseen. Järjestetään ammattikalastajien suoramyyntitapahtumia ja kalateemapäiviä sesongin mukaisesti vilkkailla myyntipaikoilla huomioiden myös vajaasti hyödynnetyt kalalajit.
   Toteuttaja: Saaristomeren Ammattikalastajat ry.
7. Alan yhteistyön tiivistäminen Käytettävissä olevien resurssien täysimittainen hyödyntäminen vaatii yhteistyötä kaikilla kalatalouden osa-alueilla. Saaristomeren Ammattikalastajat ry ja Åbolands Yrkesfiskare rf aloittavat yhteistyön kehittämisen SAMPI II:n yhteydessä. Ammattikalastus, tutkimus, neuvonta, koulutus ja kalatalousviranomainen aloittavat säännöllisen palaverikäytännön.
   Toteuttaja 1. vaihe: Saaristomeren Ammattikalastajat ry (SAMPI II)
   Toteuttaja 2. vaihe: L-S Kalatalouskeskus ry (palaverijärjestelyt)
8. Uudet hankkeet Käynnistetään aktiivisesti uusia kehittämistoimenpiteitä Saaristomeren ammattikalastuksen nostamiseksi pinnalle.
   Aloite: Ammattikalastaja
   Toteuttaja: Saaristomeren Ammattikalastajat ry yhteistyössä tutkimuksen, neuvonnan, koulutuksen ja kalatalousviranomaisen kanssa.

3.5 RAHOITUS

Hankkeisiin anotaan rahoitusta mm. V-S TE-keskukselta. Nykyinen EU:n rakennetukikausi kestää vuoden 2006 loppuun, ja hakuaika on jatkuva. Hakijana toimii Saaristomeren Ammattikalastajat ry joko yksin tai yhteistyössä muiden organisaatioiden kanssa, hankkeiden luonteesta riippuen.

Laatustrategia toteutetaan ainakin alkuvaiheessa valtakunnallisena projektina, jota koordinoi Pro Kala ry Maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella.

Tavoitteena on omillaan toimeentuleva, elinvoimainen Saaristomeren ammattikalastus myös rakennetuen jälkeen ja nykyisen rahoituskauden päätyttyä.